114: Kamome Shirahama ja Witch Hat Atelier

in

Puhumme mangaka Kamome Shirahaman vierailusta Desuconissa ja käymme läpi hänen kunniavierasohjelmansa sekä oman haastattelumme. Lisäksi puhumme Desuconin muusta ohjelmatarjonnasta. Lukujonossa luemme Shirahaman sarjan Witch Hat Atelier pokkarit 8-13.

Kuva: Reggy

  • (0:00:08) Maaret:

    Hei, ja tervetuloa kuuntelemaan Mangakartan jaksoa 114.

    (0:00:12) Maaret:

    Mä olen Maaret Stepanoff.

    (0:00:14) Petteri:

    Ja mä olen Petteri Uusitalo.

    (0:00:16) Maaret:

    Ja tämän jakson julkaisupäivä on 26. kesäkuuta 2025.

    (0:00:21) Maaret:

    Tänään meillä on pääaiheena Witch Hat Atelierin tekijä Kamome Shirahama, joka oli Desuconissa 2025 kunniavieraana. Ja kunniavierasohjelman lisäksi Mangakartta sai hänelta vielä erillisen haastattelun.

    (0:00:34) Maaret:

    Ajankohtaisaiheena katsastetaan samaan teemaan liittyen Desuconin ohjelmistoa, ja lukujonossa ollaan Shirahaman vierailun kunniaksi luettu ajan tasalle Witch Hat Atelier.

    Kuulumisia: Cloud

    (0:00:52) Maaret:

    Mutta ennen kuin mennään Shirahaman haastatteluihin, niin TabiCinellä olisi vähän kuulumisia.

    (0:00:59) Petteri:

    Joo, me TabiCinellä tosiaan ollaan taas tuomassa Suomeen teatterilevitykseen uutta japanilaista elokuvaa. Kolmas jo menossa.

    (0:01:09) Petteri:

    Elokuva on Cloud nimeltään, joka on Kiyoshi Kurosawan uusin elokuva.

    (0:01:15) Petteri:

    Ja hän on ohjaaja, jonka elokuvaharrastajat varmaan tietääkin. Hänen kuuluisimpia ohjaustöitään hän on Cure vuodelta 1997, ja Tokyo Sonata vuodelta 2008, se on aikoinaan Ylelläkin esitetty. Lisäksi joitain hänen elokuviaan on käynyt kaikennäköisillä festivaaleilla Suomessa toisinaan.

    (0:01:35) Petteri:

    Tällä kertaa päätettiin kokeilla vähän kuuluisampaa ohjaajaa ja katsotaan että vetäisikö sellainen sitten katsojia. Koska tota…

    (0:01:42) Petteri:

    Kiyoshi Kurosava on tosiaan sellainen varsin pitkän uran tehnyt. Aloitti sieltä tosi pienistä tuotannoista, teki kaikennäköistä eroottista pink filmiä ja slasher-kauhua 80-luvulla. Sitten 90-luvulla teki kotivideolevitykseen yakuzaleffoja ja semmoista.

    (0:01:57) Petteri:

    Siirtyi tuossa vuosituhannen taitteessa tekemään näitä kauhuleffoja, jotka siihen aikaan oli muodissa.

    (0:02:02) Petteri:

    Ja sitten sen jälkeen siirtyi yhä enemmän draama-elokuviin ja punaisille matoille. On ollut isoilla elokuvafestivaaleilla näytöksiä maailmalla. Venetsiaa ja Cannesia ja sellaista.

    (0:02:16) Petteri:

    Ja hänet tunnetaan nimenomaan semmoisesta pahaenteisen tunnelman luomisesta. Ja sillai valolla ja varjolla ja musiikilla ja sillä lailla ja… sellaista tästäkin leffasta löytyy.

    (0:02:27) Petteri:

    Tarina kertoo nimittäin jäbästä, joka ostaa ja myy tavaraa netissä ja yrittää tehdä sillä voittoa ja kerää yhä enemmän vihamiehiä itselleen sitten, kunnes lopulta tulee sitten anonyymi lynkkausjoukko kostamaan.

    (0:02:40) Petteri:

    Alkaa tällainen jännityselokuvana enemmän ja etenee siitä sitten enemmän toimintaelokuvan suuntaan, mikä on ihan jännä genrekombo.

    (0:02:48) Petteri:

    Ja käsittelee aika tällaisia jännän ajankohtaisia aiheita, niin kuin nettimyymisen ja kapitalismin kritiikkiä ja anonyymia vihapuhetta internetissä ja sillain.

    (0:02:59) Petteri:

    Ja Cloud tulee tosiaan ensi-iltaan 22. elokuuta. Oli itse asiassa jo ennakkoesityksessä tuolla Sodankylän elokuvajuhlilla, josta kuului ihan positiivista palautetta.

    (0:03:10) Petteri:

    Ja samaan aikaan meillä sitten oli Desuconissa mainoksia pyörimässä ohjelmalehdessä ja infonäytöillä ja sillain. Lopultakin Desuconissa päästiin mainostamaan, kun ensi-ilta sattuu tällä kertaa olemaan sopivasti.

    (0:03:21) Petteri:

    Mutta tosiaan kokeillaan nyt vähän tällaista isompaa leffaa ja nimekkäämpää ohjaajaa tosiaan ja kokeillaan, että toimisiko.

    (0:03:28) Petteri:

    Ja itse asiassa sitä ennen tässä kesän aikana olisi tarkoitus meidän järjestellä vähän muistakin japanilaisista elokuvista elokuvanäytöksiä. Ja ohjaajiakin on tulossa taas Suomessa käymään, kun ne on niin kauhean ihastuneita siihen Aki Kaurismäen teatteriin siellä Karkkilassa. Niin tosiaan sitä ennenkin TabiCinellä on kaikenlaista pientä eventtiä tässä heinä-elokuun taitteessa.

    (0:03:48) Petteri:

    Mutta elokuvan nimi on Cloud tosiaan, ja ensi-ilta on 22. elokuuta. Jenkeissäkin tulee itseasiassa teatterilevitykseen tossa heinäkuussa, niin se ehkä auttaa vähän tämmösessä pöhinän keräämisessä. Toivottavasti ihmiset käy kattomassa sitten.

    Kamome Shirahama: Esittely

    (0:04:08) Petteri:

    Tänään meillä olisi tosiaan tarkoitus puhua mangaka Kamome Shirahaman, eli Witch Hat Atelierin tekijän, vierailusta tämän kesän Desuconissa. Jossa hän jakoi muutaman kymmentä nimikirjoitusta ja pidettiin myöskin kunniavierasohjelma, jossa hän vastaili haastattelukysymyksiin.

    (0:04:26) Petteri:

    Aika matalaa profiilia piti tapahtumassa. Pyydettiin että ei valokuvattaisi, ja esiintyi myöskin sarjasta tuttu kasvot peittävä silmänaamarihattu päässään.

    (0:04:38) Petteri:

    Me myöskin päästiin tekemään meidän oma Mangakartan haastattelu, jossa me kysyttiin sitten vähän erilaisia kysymyksiä kuin mitä kunniavierasohjelmassa kysyttiin, tietystikin.

    (0:04:48) Petteri:

    Ja koherenssin vuoksi me ajateltiin tällä kertaa tehdä niin, että sen sijaan että me puhuttaisiin näistä erikseen, niin me käsitellään näitä kysymyksiä ja vastauksia enemmänkin teemoittain. Sillai että kunnianvierasohjelman haastattelu ja meidän oma haastattelu on vähän niin kuin limittäin.

    (0:05:06) Petteri:

    Lisäksi Maaret on lukenut suuren määrän erilaisia ranskaksi ja englanniksi tehtyjä aiempia haastatteluja, joita linkataan sitten tietysti show noteihin. Ja sopivissa kohdissa voidaan mainita myöskin, että mitä Shirahama on näissä aiemmissa haastatteluissa maininnut.

    (0:05:22) Petteri:

    Ja tähän alkuun nopeaksi esittelyksi, että Witch Hat Atelier on mangasarja, josta me ollaan puhuttu useaan otteeseen aiemmin. Ihan ensimmäisen lyhyresti jaksossa 6, silloin vuonna 2019, sitten pidemmin jaksossa 43 pääaiheena, ja sitten lyhyesti jaksossa 46.

    (0:05:42) Petteri:

    Ja kyseessähän on fantasiasarja tosiaan, jonka maailmassa toimii taikakuvioita piirtämällä. Ja päähenkilö on nuori tyttö nimeltä Coco, joka vahingossa käytettyään kiellettyä taikuutta päätyy noitaoppilaaksi, vaikka noitien yhteiskunnassa on tarkat säännöt siitä, että ulkopuoliset ei oikeastaan saisi tietää, että miten taikuutta oikeasti käytetään, jotta saataisiin pidettyä rauha maailmassa.

    (0:06:08) Petteri:

    Sarjan teemoja on sellaisia kuin käsityöläisyys ja sellaisena kehittyminen ja kasvaminen, erilaiset opettamiseen ja pedagogiaan liittyvät aiheet, sekä myöskin sitten erilaiset yhteiskunnan tasa-arvoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät aiheet, sekä säännöt ja moraali.

    (0:06:26) Petteri:

    Sarja on älyttömän puhuttu ja suosittu ollut jo kohta 10 vuoden ajan. Se alkoi tosiaan vuonna 2016 ja on voittanut Yhdysvalloissakin kaikenlaisia sarjakuvapalkintoja. Edelleen sarja jatkuu, ja 14. pokkari on uusin. Ja TV-animesovituksenkin pitäisi kuulemma alkaa vielä tämän vuoden aikana.

    (0:06:48) Maaret:

    Ennen kuin lähdetään itse haastattelukysymyksiin ja -vastauksiin niin voitaisiin mainita, että hänhän siellä kunniavieras ohjelmassa Desuconissa piirsi lavalla, dokumenttikameran kanssa, päähenkilöt Cocon ja Qifreyn.

    (0:07:03) Maaret:

    Ihan ensin luonnosteli ja sitten tussilla tussasi ja viimeisteli. Ja me katseltiin siellä aina välillä, että "luulin, että tämä alkoi olemaan jo valmis, mutta siellä se vaan lisää niitä yksityiskohtia vieläkin."

    (0:07:17) Petteri:

    Joo, että aluksi näytti valmiilta, mutta sitten se oli sillä lailla, että piirretäänpä tänne näitä kuusia vähän tänne taakse, ja sitten tuli se reunus siihen vielä kehäksi ympärille.

    (0:07:27) Maaret:

    Joo, se oli ihan hauska. Ja sitä oli mielenkiintoista seurata, koska tässä kunniavierasohjelmassakin puhuttiin just siitä, että miten hän piirtää, niin pääsi sitten näkemään sitä prosessia tarkemmin. Ja olihan se silleen aika uskomatonta.

    (0:07:43) Maaret:

    Ja sit kyllähän se luonnosteluvaiheessa käytti sitä kumiaan. Sillä oli semmoinen tosi mielenkiintoinen, se on varmaan joku tämmöinen artistikumi…

    (0:07:51) Petteri:

    Semmoinen pehmeä, joo.

    (0:07:53) Maaret:

    …Joka muotoutuu ja josta voi ottaa puhtaan puolen aina esiin. Ei semmoinen kova, mitä yleensä käytetään. Mutta hän kumitteli niitä luonnoksia aina ja teki vähän uudestaan. Ja siinä tussausvaiheessakin näkyi, miten vähän kulma saattoi mennä uusiksi hatussa ja sillai. Että siinä näkyi, että hän työskenteli nimenomaan sen tussauksen kautta enemmän. Erittäin mielenkiintoista.

    (0:08:21) Maaret:

    Desucon jakoi Bluesky-tilillään tämän kuvan, tai valokuvan tästä kuvasta, niin linkataan sekin. Siitä tuli varsin hieno.

    (0:08:29) Petteri:

    Juu, näin siellä että ulkomaiset fanitkin vähän kyseli, että "hei, aikooko joku postata tämän kuvan, ettei siitä tule kadonnutta mediaa." Jäin siihen uskoon, että ilmeisesti ulkomailtakin asti oli taas tultu mangakaa katsomaan.

    Taitelijan taustat

    (0:08:46) Maaret:

    Sitten voitaisiin mennä itse haastatteluihin. Aloitetaan hänen omaa taustaansa käsittelevistä jutuista.

    (0:08:55) Maaret:

    Kun tuolla kunniavierasohjelman puolella kysyttiin, että oliko manga ja anime kovin tuttuja jo lapsuudessa, niin kertoi että kyllä hän muiden lasten tapaan katsoi animea ja luki mangaa, niin kuin Japanissa on tyypillistä. Ja sitten siihen tuli mukaan romaanit ja elokuvat ja silleen.

    (0:09:12) Petteri:

    Sitten kun lapsuuden suosikkisarjoja kysyttiin, niin vähemmän yllättäen hän sanoi, että itse asiassa amerikkalaiset sarjakuvat, kuten X-Men- ja Star Wars -sarjakuvat oli hänelle lapsuudesta asti jo läheisiä.

    (0:09:27) Petteri:

    Ja mangan puolelta sittne hän taas oli lukenut enemmän sellaista aikuisille suunnattua kamaa, että Moto Hagion ja Katsuhiro Otomon ja Naoki Urasawan mainitsi.

    (0:09:36) Maaret:

    Tunnettuja nimiä kaikki.

    (0:09:38) Maaret:

    Vanhempiensa mukaan on piirtänyt siitä ast, kun on kynä pysynyt kädessä vissiinkin. Että ei ole muistoja semmoisesta ajasta, että ei olisi piirtänyt.

    (0:09:50) Petteri:

    Mutta ei kuitenkaan ihan nuoresta pitäen pitänyt itsestäänselvänä, että sarjakuvapiirtäjäksi alkaisi, vaan – kuten usein on sanottu – niin hänhän tosiaan oli Tokion taideyliopistossa suunnittelulinjalla, ja enemmänkin grafiikkaa siellä pääaineena luki. Toisaalta sitten kuulemma kiinnosti myöskin sitten ekologinen suunnittelu ja esteettömyysasiat ja tämmöset.

    (0:10:12) Maaret:

    Ja sehän käy silleen tosi hyvin järkeen, että näähän on itse asiassa Witch Hat Atelierissa hyvinkin paljon esillä tämmöset ekologisen suunnittelun ja esteettömyyssuunnittelun teemat.

    (0:10:25) Maaret:

    Ja hän kertoi, että yliopistossa tosiaan kun suunnittelua opiskeli ajatteli silloin, että hänestä voisi tulla suunnittelija, muotoilija, designeri, mikä nyt onkaan korrektein termi.

    (0:10:36) Maaret:

    Mutta sitten alkoi tekemään kaikennäköisiä pikkutöitä, niin kuin pelikuvituksia ja opetusmateriaalien kuvituksia ja muuta tämmöistä tilauskuvitustyötä, ja huomasi, että kyllähän tälleenkin voi sitten töitä tehdä. Ja alun perin oli tehnyt omakustannepiirroksia ja lyhyitä mangoja jonkun verran ja myynyt niitä tapahtumissa. Ja sitten erään kerran semmoisessa tapahtumassa tuli kustannustoimittaja kysymään, että tulisiko hän heille mangaa tekemään.

    (0:11:05) Petteri:

    Eli sellainen aika tavallinen tarina loppujen lopuksi mangan parissa. Se saattoi vissiinkin olla Harta-lehden kustannustoimittaja, koska Eniale & Dewiela siitä sitten vissiin syntyi.

    (0:11:17) Petteri:

    Omassa haastattelussa me kysyttiin, että kun hän siellä taideyliopistossa oli opiskellut, niin oliko hän oppinut siellä jotain semmoisia erityisiä taitoja mangan tekemiseen liittyen.

    (0:11:28) Petteri:

    Ja hän vastasi, että ei tosiaan opiskellut sinällään mitään mangan tekemiseen suoraan liittyvää, mutta kyllähän mitä tahansa melkein pystyy hyödyntämään, mitä yliopistossa oppii.

    (0:11:38) Petteri:

    Meidän tarkoituksena oli oikeastaan kysyä, että oppiiko taidetta opiskelemalla tekemään myöskin mangaa ja lähestymään mangan tekemistä jotenkin eri tavalla kuin suurin osa mangakoista, jotka kuitenkin on yleensä itseoppineita, eikä heillä ole mitään taideopintoja. Mutta tässä oli semmoinen pieni kommunikaatiokatkos ehkä. Se oli sillä lailla haastavaa, kun pyydettiin kaikki kysymykset etukäteen, haastattelukysymykset siis, ja hän oli niihin sitten miettinyt asioita vastauksiksi, ja sitten jos tässä prosessissa oli vähän ymmärtänyt kysymyksen väärin, niin sitä oli vähän vaikea sitten selventää siinä sitten tilanteessa itsessään.

    (0:12:16) Maaret:

    Näihin taustoihin liittyen, Le Figaro -lehden haastattelussa helmikuussa 2025 Shirahama oli lisäksi kertonut, että suunnittelulinjalla opettaja oli erästä työtä tehdessä huomauttanut, että tämähän ei taida olla se, mitä hän oikeastaan työkseen haluaisi tehdä.

    (0:12:35) Maaret:

    Ja se oli sitten auttanut Shirahamaa ymmärtämään, että itse asiassa se kuvitusala kiinnosti lopulta enemmän kuin suunnitteluala. Niin sitten oli työelämässä suunnannut sinne kuvitusalalle.

    (0:12:47) Maaret:

    Ja oli kertonut myös, että suunnittelualalla oli kiinnostanut se että miten se yhdistää sellaisen teollisen ja taiteellisen. Että kaikissa tuotteissa on tietty käyttötarkoitus, mutta sitten samalla estetiikka on myöskin tärkeässä roolissa.

    (0:13:03) Maaret:

    Ja hän kertoi näkevänsä, että mangan kanssa hän ehkä yhdistelee vähän samalla tavalla näitä kahta puolta. Että manga on yhtäältä kaupallista viihdettä, mutta toisaalta se antaa mahdollisuuden toteuttaa sitä omaa estetiikkaa.

    (0:13:16) Petteri:

    Tämähän on sillä tavalla älyttömän hauska huomio, että mehän ollaan aina puhuttu siitä, että manga on käsityöläisyyttä. Että sillä on tarkoitus olla sekä se taiteellinen arvo ja se kaupallinen, viihteellinen arvo. Että kun yritetään aina puhua tästä taide-viihde-kahtiajaosta, niin manga on niitä molempia loppujen lopuksi.

    (0:13:38) Maaret:

    Näinpä.

    (0:13:39) Petteri:

    Ja sehän on kauhean hauskaa, kun tässäkin sarjassa näkee, että siellä ne noidat tekevät niitä käyttöesineitä, ja niiden pitää olla kivoja, mutta niiden pitää olla myöskin käytännöllisiä. Ja sitten siellä on kaikennäköisiä asiakkaita ja tämmöistä, ja pitää vähän miettiä tätä taiteen ja tekemisen tuotteistamista myöskin, mitä Witch Hat Atelierissa aika paljon mietitään.

    (0:14:00) Maaret:

    Ja sitten lisäksi ranskalainen sarjakuvasivusto BoDoï oli heinäkuussa 2018 haastatellut Shirahamaa. Ja siellä BoDoïlle hän oli kertonut, että ei ollut vielä opiskeluaikoina tosiaan ajatellut erityisesti haluavansa mangakaksi, että oli vain yleinen ajatus, että haluaa työskennellä siellä suunnittelualalla. Ja sitten kun oli tavannut oikean mangakan, niin se oli inspiroinut häntä itsekin ryhtymään mangaa tekemään.

    (0:14:28) Maaret:

    Ja ilmeisesti se kyseinen inspiroiva mangaka oli ollut Bikke, joka on enimmäkseen BL-mangaa, jonkun verran myös shoujosarjoja tehnyt… Siltä ei ole oikein mitään taidettu englanniksi julkaista. Ranskaksi löytyy Ame Nochi Hare, eli semmoinen genderbender-shoujosarja. Oikein kiinnostavan näköinen mangaka – on sitä itsekin välillä katsellut sillä silmällä, mutta ei ole tullut luettua.

    Eniale & Dewiela

    (0:14:56) Petteri:

    Sitten kunniavierashaastattelussa kysyttiin Eniale & Devielasta, hänen debyyttityöstään, joka kertoo enkelin ja demonin yhteiselosta. Tästä sarjastahan me puhuttiin viime jaksossa lukujonossa. Kysyttiin, mistä tähän sarjaan tuli ajatus ja millaista sitä oli tehdä.

    (0:15:18) Petteri:

    Ja Shirahama vastasi, että hän tykkää tällaisesta eurooppalaistyylisestä menosta, enkeleistä ja demoneista ja semmoisesta. Ja tuli vaan tungettua tähän sarjaan sellaisia asioita, mistä tykkää. Kuten naishahmoja esimerkiksi, joiden piirtämisestä pitää myöskin.

    (0:15:33) Petteri:

    Mainitsi myös, että kun tämä on tämmöinen sarja, jossa päähenkilöt pyörii ympäri maailmaa eri maissa ja kaupungeissa, niin kun on itsekin tullut reissattua maailmalla, niin ehkä sitä tuli ammennettua siihen sarjaan sitten. Ja hän vitsaili, että hän toivoo, että hän ei itse ole aiheuttanut ulkomailla ollessaan yhtä paljon vaivaa ihmiselle kuin Eniale ja Dewiela tässä sarjassa tekee.

    (0:15:56) Petteri:

    Panin merkille, että silloin kun me kuunneltiin aikoinaan Mangasplaining-podcastin jakso Enialasta & Dewielasta, niin siellähän ne myöskin sanoi, että tämä on selkeästi semmoinen sarja, jossa piirtäjä on vaan halunnut piirtää kaikennäköisiä asioita, kuten vuoren kokoisen jättipuudelin tai hävittäjälentokoneita tai tällai, että tää on tosi self-indulgentti.

    (0:16:16) Maaret:

    Joo, mutta toisaalta meidän haastattelussa Shirahama kertoi, että Eniale & Dewielassa oli ehkä enemmän kontrollia ja pyyntöjä sieltä kustannustoimittajan suunnalta kuin mitä Witch Hat Atelierissa.

    (0:16:31) Maaret:

    Oli toiveita, miten pitää rakentaa tarinaa. Annettiin vaikka ohjeita, että lukujen pitää olla toisistaan irrallisia, että pitää aina voida lopettaa lukeminen mihin lukuun tahansa tai aloittaa mistä tahansa, ja ei saa olla pokkareiden lopussa mitään isoja cliffhangereita ja sillä lailla.

    (0:16:49) Petteri:

    Se tuntuu ihan uskottavalta, koska kyllähän, kun me sitä viime jaksossa luettiin, niin se tuntui siltä, että tämä on tämmöinen hyvin suunniteltu ja tuotteistettu tilaustyö, että Harta lehdestä on sanottu sillai, että "hei, me haluttaisiin sulta tämmöinen sarja, ja voisitko piirtää tämmöisen sarjan, joka on tämmöinen meidän lehden tyylinen." Uskottavaa.

    (0:17:10) Maaret:

    Näinpä.

    Tuotanto ja työskentely

    (0:17:13) Petteri:

    Sitten keskustelu kääntyi tuotantoon ja työskentelytapoihin.

    (0:17:19) Petteri:

    Ja toisin kuin Eniale & Dewiela, niin Witch Hat Atelier sitten tosiaan ilmestyy Kodansha-kustantamolla, Morning Two -lehdessä, joka on Morning-lehden sisarijulkaisu. Ja me kysyttiin, että miten Shirahama työskentelee yhdessä kustannustoimittajan kanssa.

    (0:17:39) Petteri:

    Hän kertoi, että tapaa kustannustoimittajan kanssa kerran tai pari kuussa, ja siinä sitten jutellaan ja sovitaan aikatauluista ja puhutaan siitä, että mitä tapahtuu sarjassa seuraavaksi.

    (0:17:49) Petteri:

    Saattaa olla jotain oheistuotteisiin liittyvää hyväksytettävää, keskusteltavaa tai ulkomaanlevitykseen liittyviä asioita ja semmoista. Mutta sillä lailla aika vapaat kädet on sarjan tekemiseen kuitenkin, että tarpeen mukaan tavataan.

    (0:18:03) Petteri:

    Sitten tietysti lisäsi, että sitten kun sivut on piirretty ja valmiit sivut annettu kustantajalle, niin itse taiteilijahan ei siinä vaiheessa siihen enää sitten puutu, vaan etenee sitten julkaisuun ilman hänen omaa panostaan.

    (0:18:14) Petteri:

    Kustannustoimittaja oli siinä muuten mukana myöskin haastattelutilanteessa, mutta ei osallistunut itse haastatteluun.

    (0:18:20) Maaret:

    Selasi kännykkää taustalla, sillai neutraalina.

    (0:18:25) Petteri:

    Mutta ei myöskään ollut mitään sellaista, että hän olisi vahtinut, että ei saa kysyä toisen kustantajan sarjoista tai mitään sellaista. Että ihan vapaasti saatiin puhua.

    (0:18:33) Maaret:

    Varmaan kustantajalle on tärkeintä, että keskitytään enimmäkseen siihen Witch Hat Atelieriin, ja sitten ei nyt niin haittaa, jos muutaman kysymyksen muistakin jutuista kysyy.

    (0:18:43) Maaret:

    No me kysyttiin sitten myöskin meidän haastattelussa, että käyttääkö avustajia ja jos niin miten työskentelee niiden kanssa.

    (0:18:52) Maaret:

    Ja kertoi, että kyllä käyttää. Että he tulevat Shirahaman kotiin ja auttavat sitten tietyissä aiheissa, jotka liittyvät yleensä rasterien laittamiseen ja harmaasävyihin ja tällä tavalla.

    (0:19:06) Maaret:

    Tai no, ehkä se ei ole ihan selkeää, että tarkoittiko hän, että ne avustajat tulevat kotiin kotiin vai hänen luokseen studioon, kun ei ihan tiedetä, että tekeekö hän studiossa, joka on erillään hänen kodistaan. Niin kuin monet mangakat tekevät.

    (0:19:21) Petteri:

    Voi olla tai olla olematta.

    (0:19:24) Maaret:

    Siellä BoDoïn haastattelussa 2018 hän oli kertonut vähän tarkemmin, että hänellä oli tuolloin ollut kaksi avustajaa, jotka on töissä sillä lailla dedistä edeltävän viikon aina.

    (0:19:33) Maaret:

    Oli sanonut työskentelevänsä tosi paljon yksin, kun on vaikea selittää avustajille, millaista jälkeä haluaa, kun kyse on omasta fantasiamaailmasta.

    (0:19:46) Maaret:

    Ja lisäksi hän kertoi tekevänsä töitä etenkin öisin, niin kuin monet mangakat tekee. Puolen yön aikaan sanoi ottavansa Skype-puhelua kaverimangakoiden kanssa samalla kun piirtää.

    (0:19:58) Maaret:

    Ja kertoi myös, että rakastaa mangakan työssä etenkin sitä piirtämistä siinä missä tarinan käsikirjoittaminen on kylläkin palkitsevaa, mutta välillä aika tuskaista.

    (0:20:08) Petteri:

    Sitten meitä kiinnosti tietystikin myös se, että miten koronapandemia oli vaikuttanut työskentelyyn. Koska totta kai analoginen piirtäminen menee vähän vaikeaksi, kun ei pysty välttämättä liikuskelemaan vapaasti.

    (0:20:24) Petteri:

    Ja hän vastasi, että joo, siinä vaiheessa tosiaan oli vähän tällaista, että kun avustajat ei pystyneet tulemaan hänen luokseen. Niin aikaisemmin tosiaan tehtiin analogisesti rasterit näillä rasterikalvoilla, ja sen takia sitten on pandemian jälkeen, tai pandemian aikana, siirtynyt tekemään rasterit sitten digitaalisesti, kun avustajat ei päässeet niitä tekemään sinne käsin. Ja tämä on sitten säilynyt pandemian jälkeenkin työskentelytapana.

    (0:20:51) Petteri:

    Kunniavierashaastattelussa tosiaan kysyttiin myöskin näistä analogisista työtavoista. Kysyttiin, että mikä niissä viehättää, ja piirtämisprosessista, ja sillä lailla.

    (0:21:02) Petteri:

    Ja hän kertoi tosiaan, että joo, koronan myötä kun tuli rajoituksia siihen että miten paljon avustajia voi tavata kasvatusten, niin Clip Studio Paintillä on sitten alkanut tosiaan tekemään. Harmaasävyt siis.

    (0:21:17) Petteri:

    Mutta yleisesti ottaen kyllä edelleen lyijykynällä tulee luonnosteltua asiat ja sitten ihan tussilla ja tussiterällä tekee viimeistelyn kuitenkin, perinteiseen tapaan. Koska mieluiten piirtää paperille suurimman osan.

    (0:21:31) Petteri:

    Mutta toisaalta sitten hän sanoi, että kun on sitten sellaisia asioita, joita ei ole koskaan tarkoitettu paperille painettavaksi, niin kuin vaikka jotain pelikuvituksia tai sellaista, niin sanoi että voi olla parempi, että ne sitten tekee digitaalisesti alusta alkaen. Niin mainitsi, että on senkin osalta alkanut haastamaan itseään digitaalisilla työvälineillä viime aikoina.

    (0:21:50) Petteri:

    Ja hän kertoi, että hän tekee karkean luonnoksen lyijykynällä, mutta tussausvaiheessa sitten ne liian lyijykynällä tehdyt yksityiskohdat vaan häiritsee, joten ei piirrä luonnokseen liikaa yksityiskohtia, vaan sitten lisää pienemmät yksityiskohdat tussausvaiheessa vasta.

    (0:22:06) Petteri:

    Ja tämähän me nähtiin siinä, kun hän kuvaa meidän silmien edessä siinä kunniavierashaastattelussa piirsi.

    (0:22:12) Maaret:

    Siellä BoDoïn haastattelussa 2018 hän oli jo kertonut värittävänsä värikuvansa digitaalisesti, kun on ensin piirtänyt ne analogisesti. Oli myös silloin kertonut ajattelevansa mangaa taideteoksina, ja että haluaa jokaisesta sivusta tehdä mahdollisimman kauniin.

    (0:22:31) Maaret:

    Mistä sitten päästäänkin ehkä seuraavaan teemaan, eli taiteeseen ja taiteellisiin vaikutteisiin.

    Taide ja taiteelliset vaikutteet

    (0:22:42) Petteri:

    Josta tietystikin myös kunnianvierashaastattelussa kysyttiin, että mistä on saanut vaikutteita, niin hän siinä sanoi, että Witch Hat Atelier kun on tällaista RPG-tyylistä fantasiaa, niin sen takia aika paljon hän on ottanut eurooppalaisesta taiteesta vaikutteita, kuten esimerkiksi etsauksesta, eli siitä että painetaan kuva metallisella painolaatalla, johon kuva on syövytetty, mitä myöhäiskeskiajalla ja näin edespäin käytettiin.

    (0:23:10) Petteri:

    Mä vähän veikkaan, että hän tarkotti "RPG-tyylisellä fantasialla" niin kuin ylipäätään tämmöistä länsimaistyylistä fantasiaa, eikä niinkään sitä että kyseessä olisi mitään peli-inspiraatiota.

    (0:23:20) Petteri:

    Mm, tai joku semmonen Kiina-pohjainen fantasia, vaan enemmän semmosta Taru sormusten herrasta -tyyppistä.

    (0:23:29) Maaret:

    Lisäksi kunniavierasohjelmassa puhuttiin siitä, että kun hänellä on kaikkia näitä Art Deco -vaikutteita ja hyvin omalaatuinen tyyli, niin tuleeko ne kuvat ja tyyli semmoisenaan hänelle alusta asti mieleen, vai muotoutuuko ne sitten siinä kun tekee.

    (0:23:45) Maaret:

    Niin vastasi että sekä että – että on semmoisia kuvia, joissa on selkeä näkemys alusta asti, mutta sitten myös sellaisia, joissa lisää elementtejä tulee sitten mieleen edetessä, ja sitten se kuva muotoutuu siinä prosessin varrella.

    (0:23:58) Petteri:

    Meidän omassa haastattelussa me kanssa kysyttiin näistä Art Deco -vaikutteista ja Gustave Dorén tyylisistä puupiirrostyylistä. Vai olikohan se etsausta? No kuitenkin, tällaista tietynlaista viivakäyttöä.

    (0:24:12) Petteri:

    Ja kysyttiin, että taideopinnoistako tällainen inspiraatio on tullut, että siellä varmaan tällaisia olisi tullut vastaan, vai mistä se kiinnostus on noussut?

    (0:24:21) Petteri:

    Mutta hän vastasi, että itse asiassa jo lapsuudesta asti häntä on kiinnostanut paljon tämmöiset uskonnolliset kuvitukset ja kaiverruspiirrokset ja mytologiset kuvitukset ja tällaiset, ja hän niitä lapsena oli paljon katsellut, ja sieltä sitten tuli nämä vaikutteet, eikä niinkään koulusta.

    (0:24:38) Maaret:

    Lisäksi hän oli siellä BoDoïn haastattelussa kertonut olevansa kotosin taiteilijaperheestä ja käynyt paljon museoissa ihan nuoresta asti.

    (0:24:47) Maaret:

    Ja sanoi myös, että kun oli opiskellut taideyliopistossa ja oppinut siellä laajasti eri tekniikkoja. Ja ottaa tosiaan inspiraatiota Art Nouveau -tyylistä ja Art Deco -tyylistä ja surrealismista ja kaiverrustaiteesta ja sillä lailla, ja pitää eri taidetyylien ja arkisten esineiden sekoittamisesta, että tykkää aina kun jossain vaatteissa ja huonekaluissa näkyy semmosia eri taidetyylien ajatuksia. Hän kertoi myös ihailevansa käsityöläisiä ja artesaaneja, mikä ei tietenkään ollut yllätys.

    (0:25:20) Maaret:

    Hän sanoi siinä haastattelussa myös, että haluaisi Witch Hat Atelieriin sellaista vanhojen kaiverruskuvien tyyliä. Siksi ei halua käyttää liian siistiä viivaa, vaan kertoo, että on nimenomaisesti vähän rusentanut tai huonontanut tussiensa kärkiä, että saisi sellaisen vanhan ja epätäydellisen tunnelman siihen kuvitukseen. Tämä oli tosiaan vuonna 2018, eli ei tiedetä, että tekeekö hän näin yhä.

    (0:25:47) Maaret:

    Lisäksi mainitsi, että rakastaa uskonnollisia maalauksia, ja on ottanut niistä paljon inspiraatioita kuvitukseensa, etenkin asentoihin ja liikkeen kuvaamiseen, kun niissä uskonnollisissa maalauksissa asioita esitetään usein hyvin symbolisesti.

    (0:26:04) Petteri:

    Tämähän tosiaan Witch Hat Atelierissa näkyy, kun toisinaan ne on niinkuin hyvinkin suurellisia poseerauksia siellä. Ja tietysti Eniale & Dewielassakin oli vähän sellaista aika raamatullista koko aukeaman menoa välillä.

    (0:26:18) Maaret:

    Ja Le Figaro -lehdelle hän oli tosiaan alkuvuodesta kertonut tykkäävänsä ikivanhoista Raamattu-painoksista, joita museoista löytyy, koska niissä on käytetty just semmosia tosi koristeellisia kirjasimia ja sillä tavalla.

    (0:26:31) Petteri:

    Onhan se siistiä, jos on puolet sivusta täynnä sitä isoa alkukirjainta.

    (0:26:35) Maaret:

    Selkeästi estetiikan ihminen.

    (0:26:38) Petteri:

    Kunniavierasohjelmassa kysyttiin myös, että onko eri lehtien välillä suuria eroja siihen, millaista mangaa niihin tekee.

    (0:26:46) Petteri:

    Ja hän vastasi, että ehkä niinkään sen mukaan, että mikä mangalehti on kyseessä, vaan enemmänkin muuttaa piirrostyyliä sen mukaan, että mikä kullekin teokselle sopii. Että Witch Hat Atelier on sellainen satukirjamainen sarja, niin siinä sitten on sellainen satukirjamainen tyyli. Ja muissa sitten voi olla ehkä enemmän pelimäistä, tai mikä millekin sopii.

    (0:27:06) Petteri:

    Ja jatkokysymyksenä sitten kysyttiin, että no miten hän päättää tyyliin kuhunkin sarjaan.

    (0:27:11) Petteri:

    Ja vastattiin, että jos on digitaalinen teos, niin on viime aikoina tehnyt tietokoneella tosiaan, mutta sitten jos on eurooppalaistyylinen teos, niin sitten ehkä käyttää vähän jotain kovempia kyniä tai tällaista. Oletaan, että tässä kun "teoksista" puhutaan niin puhutaan ehkä enemmän kuvitusten tekemisestä eikä niinkään mangasarjoista.

    (0:27:31) Petteri:

    Sitten kysyttiin, että miettiikö sitten piirtotyylin valintaa kohdeyleisön mukaan.

    (0:27:35) Petteri:

    Ja hän sanoi, että ei oikeastaan, että hän piirtää sellaista, mikä todennäköisesti on nautittavaa tyyliä riippumatta kohdeyleisöstä. Mutta sitten ehkä sen verran voi miettiä, että miettii sitä tarinaa tai dialogia sen kohdeyleisön mukaan. Että jos on tiedossa, että tuo on nuoremmille tai vanhemmille suunnattu teos, niin tarinassa ja repliikeissä sitten voi tehdä valintoja sen mukaan, että miten vaikeaa kieltä esimerkiksi käyttää tai tällaista.

    (0:28:01) Maaret:

    Sitten meidän omassa haastiksessa kysyttiin vähän Witch Hat Atelierin kansisuunnittelusta, kun siinähän on tosi hauska se semmoinen yhtenäinen kansisuunnitteludesign, että on aina samoihin kehyksiin asetettu valokeilaa joku sarjan hahmoista. Niin kysyttiin, että miten ajatus sinne kansityyliin syntyi.

    (0:28:23) Maaret:

    Ja hän kertoi, että esimerkiksi siihen vaikutti se, että Japanissa on tapana, että pokkareissa on ne paperiset kansivyötteet siellä pokkarin alareunassa, jotka tietysti sitten peittää osan siitä kuvasta. Ja että kun se muoto on Japanissa vakiintunut, niin halusi ottaa sen huomioon.

    (0:28:42) Maaret:

    Ja sitten kertoi, että on pystynyt hyödyntämään muotoilutaustaansa siinä kansisuunnittelussa myös. Mutta ei mennyt sen enempää yksityiskohtiin.

    (0:28:53) Maaret:

    Lisäksi me kysyttiin Witch Hat Atelierin sivusommitteluista. Että usein hän käyttää tosi voimakkaita sivusommitteluita; luovasti esimerkiksi ruutuvälejä, ruutujen reunoja ja asettelua. Niin kysyttiin, että miten hän valitsee, että missä kohtauksissa nimenomaisesti käyttää tämmöistä erityisen voimakasta suunnittelua.

    (0:29:15) Maaret:

    Niin aika yllätyksettömästi vastasi siihen, että ennen kaikkea silloin kun on joku kohtaus, jonka hän haluaa tekevän erityisen ison vaikutuksen lukijoihin, että lukija oikein pysähtyy katsomaan ja huomioon kiinnittyy siihen, että se kohtaus tekisi nimenomaisesti suuren vaikutuksen.

    Witch Hat Atelier - lähtökohdat

    (0:29:36) Petteri:

    Sitten siirrytään Witch Hut Atelieriin sarjana nimenomaisesti. Ja kunniavierasohjelmassa kysyttiin, että mistä idea sarjaan sai alkunsa.

    (0:29:46) Petteri:

    Ja hän sanoi, että mietti sitä jo silloin kun Eniale & Dewielaa teki. Kuusi vuotta ennen sen alkua oli jo hautonut kuulemma.

    (0:29:54) Petteri:

    Ja kertoi, että siinä vaiheessa hän mietti enemmän näitä konsepteja ja asetelmia ja taikasysteemejä, niitä tuli mietittyä silloin aikoinaan, enemmänkin kuin hahmoja ja juonta vielä siinä vaiheessa.

    Witch Hat Atelier - maailmanrakennus

    (0:30:08) Maaret:

    Maailmanrakennushan on Witch Hat Atelierin yksi sellainen highlight-piirre sarjana. Ja siitä tietysti puhuttiin paljon.

    (0:30:16) Maaret:

    Kunniavierasohjelmassa kysyttiin, että kun Witch Hat Atelierin maailmassa taikoja tehdään piirtämällä, niin oliko se alusta asti selvää, että tämä on se systeemi.

    (0:30:26) Maaret:

    Niin hän vastasi, että kyllä se oli alusta asti ideana ollut. Ja ajatus siitä, että piirtäminen ei ole mikään sisäsyntyinen asia ja taito, vaan että kaikki voi tehdä sitä, edes jotenkuten, ja että taikuus tavallaan on kaikkien ulottuvilla, eikä tarvitse olla mitenkään erityinen ihminen.

    (0:30:46) Maaret:

    Siellä BoDoïn haastattelussa hän oli kertonut vähän tarkemmin, että se ajatus piirtämällä taikomiseen lähti siitä, kun hän oli jutellut kuvittajaystäviensä kanssa piirtämisestä, kun olivat kattoneet videota jostain kuvittajasta joka teki piirrosta juuri, ja keskustelussa sitten heräsi se ajatus, että piirtäminenhän on vähän kuin taikaa. Ja tämän hän oli myös maininnut Witch Hat Atelierin ykköspokkarin tekijäkommenteissaan.

    (0:31:13) Petteri:

    Sinälläänhän tämä on älyttömän hauska teema sarjassa käsiteltäväksi, koska mä uskon, että jokainen joka piirtämistä on tehnyt – tai itseasiassa mitä tahansa kykyä – niin kuulee hirvittävän usein, että "oi, se on kauhean kiva, että sulla on noin ihania synnynnäisiä lahjoja, olisipa minullakin", ja sitten siihen pitää vaan aina vastata, että "no ei mulla mitään synnynnäisiä lahjoja ole, että mä oon vaan harjoitellut tosi paljon, ja kyllä sinäkin voisit." Priorisointikysymys.

    (0:31:41) Petteri:

    Taikajärjestelmästä kysyttiin myös että miten tämä sitten kehittyi, ja hän vastasi että hän mietti että olisi kiva jos olisi sellainen taikajärjestelmä joka olis niin yksinkertainen että lapsikin voisi sitä matkia mallista piirtämällä, kuten Cocokin tietysti sarjan alussa tekee, että siellä taikakirjasta kopioi näitä kuvioita ja sitten on sillä lailla, että "ooh, tämähän toimii". Mutta sitten hän mietti että olisi hauska saada siihen jonkunnäköinen logiikka kuitenkin, että sitten siihen pystyisi kehittämään näitä lisäelementtejä ja monimutkaisuutta, ja täähän tässä sarjassa toki näkyy tosi vahvasti, että okei, ne lapset piirtelee siellä sellaisia yksinkertaisia loitsuja, ja sitten aikuiset tekee tällaisia tosi isoja ja monimutkaisia, joilla pystyy tekemään tosi vaikeitakin asioita. Ja ymmärtää, että se vaatii sitten harjoitusta ja taitoa.

    (0:32:34) Maaret:

    Ja oman fantasiamaailman luomisesta, jossa taikuudella on omat sääntönsä ja oma maailma ja eläimet ja kaikkea, niin sanoi, että on hauska miettiä näitä kuvitteellisia eläimiä ja vaatetyylejä, joten on vaan mahtavaa, kun saa tehdä työkseen sellaista asiaa, mikä on tosi hauskaa itselle muutenkin.

    (0:32:54) Petteri:

    Joo, mekin tässä samasta asiasta kysyttiin sitten meidän omassa haastattelussa, että miten hän pitää huolta maailmanrakennuksen yhtenäisyydestä, sillai taikajärjestelmän ja hahmodesignien ja eläinten suunnittelun ja sillai, että tuleeko tämä maailmanrakennus hänelle kuin itsestään, vai pitääkö kovasti miettiä ja tehdä töitä tämän eteen.

    (0:33:13) Petteri:

    Ja hän tässäkin sanoi, että hän on aina tykännyt kuvitteellisten eläinten suunnittelusta ja esimerkiksi erilaisten maailmankarttojen suunnittelusta. Todella samastuttavaa, kukapa nyt ei olisi piirtänyt jotain omien fantasiamaailmojen karttoja nuorempana. Niin hän kertoi, että tämä tuntuu vähän niin kuin tämmöisen lapsena tehdyn suunnittelun jatkeelta, lapsuudesta asti.

    (0:33:34) Petteri:

    Ja sitten tietysti hän sanoi, että häntä auttaa, kun käy ulkomailla ja näkee muita maita, ja esimerkiksi täällä Suomessa on erilaisia asioita kuin Japanissa, ja aina kun näkee jotain uutta ja erilaista, niin siitä saa sitten inspiraatiota oman maailman rakentamiseen.

    (0:33:49) Maaret:

    Ja kunniavierasohjelmassa sitten kysyttiin, että mikä oman maailman luomisessa on haastavaa.

    (0:33:56) Maaret:

    Niin hän kertoi, että jos on lukenut pidemmälle sarjaa, niin tietää, että siinä taikuussysteemissähän on kaikenlaisia epäkohtia ja ongelmia ja aukkoja. Ja se on ollut haastavaa saada se järjestelmä sellaiseksi, että on nähtävissä lukijalle, ja hahmoillekin, että siinä on jotain pielessä, mutta että ei ole liian räikeästi kumpaankaan suuntaan. Että olisi sellainen uskottava kokonaisuus.

    (0:34:22) Petteri:

    Tämä oli mielestäni älyttömän mielenkiintoinen vastaus.

    (0:34:25) Maaret:

    Joo, kyllä, semmoinen, että miten vaikea on pitää sitä tasapainoa, että kaikki tuntuu uskottavalta, että ei ole mikään sillai, että täällä on hyvä yhteiskunta, ja sitten on nuo pahat lierihatut siellä ympärillä. Vaan jotain siltä väliltä.

    (0:34:40) Petteri:

    Ja se että ylipäätään näkee, että no kyllähän me nyt vähän nähdään, että tässä olisi tämmöisiä ongelmia näissä kaikissa jutuissa, mutta ei me nyt olla ihan vielä tehty näille asioille mitään tässä yhteiskunnassa, koska kuitenkin eletään siellä aika suhteellisen keskiaikaisessa yhteiskunnassa, jossa tiedonkulku esimerkiksi on vähän mitä on, ja ihmiset ei ihan välttämättä kauhean paljon mieti tämmöisiä että no, pitäisikö meidän miettiä, että miten hyvin täällä pääsee portaissa kävelemään tällaisilla eläimenjalkapyörätuoleilla ja sillä lailla.

    (0:35:13) Petteri:

    Kysyttiin myöskin kunniavierasohjelmassa, että mitkä teokset on inspiroineet Witch Hat Atelieria, ja että onko sarjan maailmassa jotain tiettyä yksityiskohtaa, joka olisi suoraan saanut inspiraatiota jostain toisesta fantasiatarinasta.

    (0:35:26) Petteri:

    Nämähän on aina vähän tämmöisiä haastavia kysymyksiä, koska kauhean usein tekijät ei halua tällaiseen mitään suoraan vastata.

    (0:35:33) Petteri:

    Mutta yllättäen Shirahama kuitenkin sanoi, että kyllä hän kun oli koulussa – yläasteella, lukiossa, yliopistossakin – niin tuli fantasiakirjallisuutta luettua tosi paljon. Ja että myöskin Taru Sormusten Herrasta -elokuvat tuli siihen aikaan myös, ja se oli tosi siistiä fantasiaa, tykkäs tästä Peter Jacksonin tyylistä. Ja myöskin Ghiblin elokuvat mainitsi ja Nausicaa-mangan, josta otti paljon inspiraatiota. Ja onhan se nyt oma fantasiamaailmansa tosiaan, joka inspiroi, olkoonkin että on vähän enemmän sinne scifiin päin.

    (0:36:06) Maaret:

    Mielestäni oli aika mielenkiintoista, että siellä BoDoïn haastattelussa, eli 2018, hän oli maininnut myös Harry Potterin nimenomaisena inspiraatiota antaneena teoksena. Ei sillä lailla taik tekniikoiden osalta, vaan maailman ja hahmojen, sillai että hahmot opiskelee magiaa ja kasvavat siellä magian käyttäjinä. Että oppiminen ja evoluutio ja opin välitys kiehtoivat, ja nehän on myös Witch Hat Atelierin ytimessä tietysti.

    (0:36:32) Maaret:

    Mutta Harry Potterista hän ei ole näissä uudemmissa haastatteluissa kyllä maininnut mitään, ja musta tuntuu, että hän on selkeästi varsin perillä erilaisista sateenkaariaiheista myös sillä lailla maailmalla, että ei vaan japanilaisesta keskustelusta, vaan myös tavallaan maailmalla olevasta keskustelusta.

    (0:36:51) Petteri:

    Ja ylipäätään kaikennäköisestä yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja tämmöisestä.

    (0:36:56) Maaret:

    Just näin.

    (0:36:57) Petteri:

    Mahdollisesti sen takia, että hän on tosiaan reissannut aika paljon ulkomailla.

    (0:37:02) Maaret:

    Niin, ja olen ollut pitkään kiinnostunut näistä asioista nimenomaisesti. Niin ehkä siksi hän ei ole sitten halunnut mainita Pottereita inspiraation lähteenä näissä myöhemmissä haastatteluissa.

    (0:37:14) Petteri:

    Näinpä. Noin yleisesti ottaenhan Harry Potterin maine Japanissa ei ole juuri millään tavalla mennyt. Että japanilaiset fanit, ne on siellä kielimuurin toisella puolella, eivätkä ihan varmaankaan tiedä, että mitä kaikkea kontroversiota tähän liittyy. Siellä ollaan uutta kauppaa avaamassa ja näin edespäin parhaillaan.

    (0:37:38) Petteri:

    Mutta tosiaan Shirahama, kun on tehnyt jenkkifirmoille töitä ja matkaillut maailmalla, niin voipi tosiaan olla, että kiinnostaa häntäkin vähän enemmän myös.

    (0:37:47) Maaret:

    Ja koska tällaiset ihmisoikeuskysymykset kiinnostaa häntä selvästi ja sateenkaariasiat ja silleen. Niin veikkaan, että hänellä on joku käry Rowlingin törttöilyistä.

    (0:37:58) Petteri:

    (0:38:00) Petteri:

    Kuniaverosohjelmassa kysyttiin, onko hänellä omaa suosikkitaikasymbolia. Ja hän mainitsi nämä lentokengät, joita sarjassa paljon käytetään. Mutta hän sanoi, että henkilökohtaisesti hän ehkä haluaisi sellaisen taian, jolla voisi korjata hartioiden jäykkyyttä, mutta se sitten tietysti saattaisi olla kiellettyä taikuutta, oi voi. Koska Witch Hat Atelierissahan ei saa taikuutta käyttää suoraan kehoon, eikä parantamiseen.

    (0:38:28) Petteri:

    Tässä hän selkeästi ehkä vähän ymmärsi kysymyksen hieman väärin ja mietti, että minkälainen olisi sellainen taikuus, jonka hän mielellään haluaisi itselleen, eikä niinkään suosikkisymbolia.

    (0:38:41) Maaret:

    Tai suosikkia siinä tarinan kontekstissa.

    (0:38:45) Maaret:

    Me kysyttiin sitten meidän haastattelussa, että kun Witch Hat Atelier on tyyliltään ja tunnelmaltaan niin erilainen sarja kuin se Eniale & Dewiela, niin että mitä hän päätyi näin erityylisen sarjan tekemään.

    (0:38:58) Maaret:

    Niin vastasi, että Witch Hat Atelierissa halusi laajentaa sitä, että useamman ikäiset voisi nauttia sarjasta. Sen takia esimerkiksi on nämä hyvin nuoret päähenkilöt siellä. Ja halusi laajentaa sitä kohdeyleisöä, että kustannustoimittajalta oli Witch Hat Atelierin suhteen saatu aika vapaat kädet tehdä. Siinä missä just Eniale & Dewielan kustannustoimittajalla oli ollut enemmän sitä tarinan rakentamiseen liittyvää ohjeistusta.

    (0:39:28) Maaret:

    Monissa noissa muissa haastatteluissa hän on myös maininnut, kun asiasta on kysytty, että hän ajattelee, että Cocon ikäisetkin lapset voisi tätä sarjaa hyvin lukea.

    (0:39:40) Petteri:

    Kyllähän siitä on paljon puhuttu, että vaikka seinen-mangalehdessä ilmestyy, niin siinä on hyvin sellainen jotenkin lastenkirjamainen fiilis, ja siellä on kaikennäköistä piirtotehtävää niissä pokkareissakin, ja sellaista. Se on aina vähän kyseenalaista, että onko se vaan semmoista koristetta ja fiilistelyä, mutta… toki, ei kai kukaan tosiaan kielläkään lapsia tätä lukemasta.

    (0:40:01) Maaret:

    Niin, Mangasplainingissahan ihan suoraan ihmeteltiin, että miten tämä seinenlehdessä muka ilmestyy, kun tämähän tuntuu ihan lastensarjalta.

    (0:40:11) Petteri:

    No semmoista se nyt on, että seinenlehdessä se Chi's Sweet Homekin ilmestyy.

    (0:40:15) Maaret:

    Niin, ja hän itse asiassa… missäköhän… jossain noissa haastatteluissa, en nyt ottanut ylös, mutta… sanoi nimenomaisesti, että seinenlehdet on vähän semmoinen kaatoluokka, että oikeastaan siellä voi olla ihan mitä tahansa. Ja niinhän se vähän kyllä on.

    (0:40:34) Petteri:

    Niin, jos et keksi, että kenelle tämä on, niin sanotaan nyt sitten, että se on vaikka miehille.

    (0:40:40) Maaret:

    Niin, koska sitten se on vähän sillä lailla, että sellaisella shounentoiminnalla on semmoinen selkeä…

    (0:40:46) Petteri:

    Oma juttunsa.

    (0:40:47) Maaret:

    Oma juttunsa. Shoujoromantiikalla on oma juttunsa, ja näin, että ne on semmosia kohdeyleisöjä, joille on aika vahvasti kuitenkin genreytynyt tiettyjä visuaalisia ja…

    (0:40:58) Petteri:

    Tarinankerronnallisia.

    (0:40:59) Maaret:

    Niin, elementtejä. Mutta sitten, kun mietitään, että mitä seinen on, niin eihän se ole vaan sitä semmoista...

    (0:41:07) Petteri:

    Berserkiä.

    (0:41:08) Maaret:

    Niin.

    (0:41:09) Petteri:

    Niin. Eikä se myöskään ole pelkästään Youtsuba&!:aa. Eikä se ole pelkästään Vinland Sagaa, eikä se ole pelkästään...

    (0:41:16) Maaret:

    Girl Friendsiä.

    (0:41:18) Petteri:

    Niin, niin...

    (0:41:19) Maaret:

    Vaan se on vähän semmonen, että siellä on vähän kaiken näköstä ja kaiken mallista. Ja just ehkä erityisesti mun mielestä noin Kodanshan vuorokaudenaikalehdet on semmosia, että niissä tosi monet sarjat on kyllä hyvin semmosia ylipäänsä ei-sukupuolettuneita kerronnaltaan ja kohdeyleisöiltään, joten en näe syytä, miksei niissä voisi tehdä mangaa, joka sitten puhuttelee nuorempiakin lukijoita.

    (0:41:47) Petteri:

    Näinhän tuo.

    (0:41:50) Petteri:

    Me kysyttiin myös tästä, että kun Coco ja sen muut noitaoppilastoverit on hyvin nuoria, ja on tosiaan tämä lastenkirjamainen tunnelma tässä. Että minkä takia Shirahama päätti keskittyä juuri näin nuoriin päähenkilöihin.

    (0:42:04) Petteri:

    Niin hän sanoi, että hän tosiaan halusi tehdä sellaisen sarjan, joka on lapsillekin lähestyttävä, kuten aiemmin oli puhe. Ja koska usein mangassa tosiaan päähenkilöt ovat sellaisia teini-ikäisiä. Ja ne elää sitten sellaisia ongelmia ja asioita, mitkä teini-ikäisille on lähestyttäviä. Mutta se sitten tekee sarjasta ehkä vähän vaikeasti lähestyttävän nuoremmalle lukijakunnalle, ala-asteikäisille.

    (0:42:30) Petteri:

    Me kysyttiin meidän omassa haastattelussa, että mytologiset elementit ovat tosiaan isossa osassa hänen sarjoissaan. Että Eniale & Dewielassa oli paljon tätä meidän oman maailman mytologiaa, ja että siellä oli kaiken näköistä… namedropattiin kaikki enkelit ja demonit ja semmoset.

    (0:42:48) Petteri:

    Ja sitten Witch Hat Atelier taas tietysti sijoittuu omaan maailmaansa, ja se tuntuu sitten tosi aidolta ja eletyltä maailmalta isoksi osaksi sen takia, että siellä on niin paljon omaa historiaa ja mytologiaa. Ja aina kun Qifrey siellä kertoo, että "kuulkaas lapset mitä tapahtui 500 vuotta sitten", niin se lähtee semmoseen tosi historiankirjamaiseen kerrontatyyliin.

    (0:43:10) Petteri:

    Niin me kysyttiin, että millaisia asioita mielestänne on tärkeää ottaa huomioon tällaisessa oman maailman rakentamisessa.

    (0:43:18) Petteri:

    Ja Shirahama vastasi, että eipä ole oikein tullut tämmöistä mietittyä. Että ehkä tärkeintä on, että lukijalle tulee semmoinen fiilis, että tällainen maailma tosiaan voisi olla oikeasti olemassa, ja se on se tärkein asia.

    (0:43:29) Maaret:

    Joo, toihan on vähän semmoinen mistä mekin ollaan varmasti jossain kohtaa puhuttu. Että ehkä vähän turhaan, kun fiktiosta puhutaan, niin puhutaan vähän väärin usein siitä, että miten realistisia asiat on. Kun usein se, mikä on oikeasti merkittävää, on se, että miten uskottavaa se maailmanrakennus on.

    (0:43:48) Petteri:

    Niin, se että sä annat jonkun repliikin, että "oh, isäsi taisteli kloonisodissa", ja sitten sä jätät sen auki ja annat lukijan itse miettiä, että "joo, kyllä se on ihan uskottavaa, että oli jotain kloonisotia", sen sijaan että sä alat miettimään, että voiko kloonisotia oikeasti olla olemassa, voiko kloonata sotilaita.

    (0:44:05) Maaret:

    Niin. Star Warsissa siis.

    (0:44:07) Petteri:

    Shirahama kiitti, että sanottiin, että sarjan maailma tuntuu aidolta, mutta tosiaan ei ollut itse miettinyt tämmöisiä asioita. Mutta henkilökohtaisesti mun mielestä tuntuu, että nimenomaan se että annetaan sille sarjalle, maailmalle, historiaa ja mytologiaa ja kerrotaan, että aikoinaan oli tuommoista ja tämmöistä, niin siellä ei riittävän etäännytetysti, että kerrotaan vähän semmoista historiankirjakuvitusta. Että joo, aikoinaan oli tämmöinen valtakunta ja sitten sille kävi näin.

    (0:44:33) Maaret:

    Niin, että ne hahmotkaan ei ihan tarkkaan tiedä, että mitä on tapahtunut, koska eihän ne ollut siellä, vaan että tavallaan näin...

    (0:44:40) Petteri:

    On vaan luettu kirjoista...

    (0:44:41) Maaret:

    Niin, nää on välittynyt heillekin jonkun mytologian kautta.

    (0:44:46) Petteri:

    Niin. Sen sijaan, että alettaisiin lore-droppaamaan hirveästi, että no niin, tässä on sulle puolen pokkarin takauma siitä mitä tapahtui. Niin kuin jossain Samurai 8:ssa esimerkiksi, joka sitten romahti sen oman maailmanrakennuksensa raskauden alle.

    (0:45:04) Petteri:

    Toisin kuin tämä, joka tuntuu sillai sopivan… antavan mielikuvitukselle tilaa, kun ei me nyt oikein tiedetä, ja näin meille on kerrottu, ja sillä lailla.

    (0:45:10) Maaret:

    Joo, siitä kyllä tulee tosi paljon sitä uskottavuutta.

    (0:45:14) Maaret:

    Ja sitten me meidän haastattelussa kysyttiin myös siitä, että kun usein fantasiasarjoissa magiaa käytetään lähinnä sellaisiin isoihin asioihin, ja sen käyttäminen pieniin asioihin tuntuisi vähän niin kuin magian halventamiselta…

    (0:45:30) Petteri:

    Niin, että tuntuisi vähän tyhmältä, että Gandalf käyttäisi jotain tuliloitsua piippunsa sytyttämiseen, että eihän se nyt sillä tavalla voi mennä.

    (0:45:38) Maaret:

    Mm. Niin Witch Hat Atelierissa sitten taikuutta käytetään nimenomaan arjen helpottamiseen ja ihmisten elämän parantamiseen sellaisilla pienillä tavoilla. Niin että mistä se ajatus lähti nimenomaan tällaiseen arkiseen taikuuden rooliin tässä maailmassa?

    (0:45:53) Maaret:

    Niin siitä hän kertoi, että hän alun perin lähti miettimään, että mitä hän itse haluaisi tehdä magialla. Että jos tekisi vaikka tulipalloja, niin ei hän oikeastaan haluaisi lähteä heittelemään niitä ihmisiä päin. Että sellaistahan on paljon muissa sarjoissa, tämmöisissä toimintasarjoissa. Mutta että hänestä enemmänkin olisi hauska käyttää niitä vaikka grillaamiseen ja muutoin käytännöllisillä tavoilla. Ja että taikuudella voisi vaikka saada likaiset ikkunat puhtaiksi ja lämpöä uuniin, ja siitä se idea sitten lähti.

    (0:46:26) Petteri:

    Niin. Koska sarjan maailmassahan tosiaan on sillä tavalla, että taikuutta käytetään ehkä sillä tavalla veden puhdistamiseen, astioissa, tai…

    (0:46:33) Maaret:

    Ja veden säilyttämiseen. Niillä on niitä taikavälineitä, joiden väliin se vesi kerääntyy ilmankosteudesta…

    (0:46:40) Petteri:

    Ja siitä voi kaataa. Ja sitten on jotain ruoka-astiaa, joka säilyttää ruoan ikuisesti tuoreena, koska se kääntää 10 sekunnin välein aikaa 10 sekuntia taaksepäin, tai jotain tällaista. Ja ikuisesti toimivia valonlähteitä ja kädenlämmittimiä ja sellaista. Taikafakseja.

    (0:47:00) Petteri:

    Me tässä huomautettiin tämän jälkeen, että sarjan maailmassahan tosiaan taikuuden käyttäminen näihin isoihin asioihin on nimenomaan jopa kiellettyä, ettei ihmiset alkaisi saamaan vaarallisia ajatuksia siitä, että taikuutta voisi käyttää sotaan.

    (0:47:14) Petteri:

    Ja tää on näissä uusimmissa pokkareissa aika iso juttu, että tää nyt ei ole ihan kauhean hyvä juttu, että me joudutaan taistelemaan tätä valtavaa iilimatoa vastaan, koska siviilit näkee tuolla että mitä kaikkea tulipalloa me voidaan heitellä, ja sit ne saa vaarallisia ajatuksia.

    (0:47:28) Maaret:

    Siitä, miten voitaisiin lähettää valtionalkemistit sotakentälle kansanmurhaa suorittamaan…

    (0:47:36) Petteri:

    Tähän Shirahama myhäili, että tosiaan näinhän se on.

    Witch Hat Atelier – teemat ja hahmot

    (0:47:43) Maaret:

    Sitten puhuttiin tietysti paljon myös teemoista ja hahmoista.

    (0:47:47) Maaret:

    Kunnianversohjelmassa kysyttiin, että kun tässä Witch Hat Atelierissa noitaoppilaat kokee monia hankaluuksia opetellessaan taikomaan, niin kuin epäilyksiä omista piirtotaidoistaan ja ideoiden puutetta, niin onko Shirahama saanut niihin inspiraatiota tosimaailman taiteen tekemisestä?

    (0:48:07) Maaret:

    Ja siinä hän vastasi, että näinhän se on. Että kyllä, ajatteli, että miten voisi tulla piirtämisessä paremmaksi, niin se on samaistuttava aihe käsitellä tarinassa. Ja että kyllähän niitä hankaluuksia ja blokkeja on kaikilla sellaisilla ihmisillä, jotka jotain luovaa työtä tekevät. Ajatteli, että kaikki pystyvät tämmöiseen samaistumaan.

    (0:48:30) Petteri:

    Joo, näissä uusimmissa mangapokkareissahan oli esimerkiksi se kohta, kun Cocolla tulee se taiteilijanblokki, ja se on sillai, että "mä en pysty enää piirtämään mitään ja aina vaan kaikki menee sekaisin", ja sitten...

    (0:48:40) Maaret:

    Ja sitten Agoth katsoo, että se on piirtänyt miljoona taikaympyrää tänne, ja Coco tarkoittaa sitä, että se ei saa mitään oikeaa aikaan, sitä, mitä se haluaisi saada. Ja sillä on vaan niitä semmoisia kokeilullisia tuhelmia, mitkä ei tuota sitä, mitä se olisi toivonut.

    (0:48:56) Petteri:

    Ja sitten Agottin pitää Cocolle sanoa, että kaikilla on tämmöinen ongelma. Että tiedätkös, se, että tämä on sun maailman ensimmäinen taiteilijanblokki, ei tarkoita, että aivot olis nyt pysyvästi pilalla, ja kaikki luovuus olisi ikuisesti mennyttä. Että meillä kaikilla on näitä ongelmia.

    (0:49:12) Petteri:

    Ja Coco sitten on siihen sillai, että "Ai, enpä tiennyt. Hyvä tietää."

    (0:49:16) Petteri:

    Me kysyttiin omassa haastattelussa tästä kun Witch Hat Atelierissa nähdään hyvin erilaisia oppijoita ja opettajia. Ja oppiminen ja taitojen kasvattaminen on hyvin tärkeitä aiheita. Ja että minkä takia hän halusi keskittyä nimenomaan tämmöisiin teemoihin tässä sarjassa.

    (0:49:34) Petteri:

    Ja tässä hän sitten sanoi, että kun itse alkoi opiskelemaan, niin näki tosi hienoja taiteilijoita, jotka tekee tosi hienoja kuvia. Ja siinä sitten helposti tosiaan miettii, että he ovat tosi mahtavia neroja jo valmiiksi, ja joilla on niitä synnynnäisiä lahjoja, joita tossa aiemmin mainittiin.

    (0:49:50) Petteri:

    Ja sitten kun oppi itse tekemisestä lisää, niin oppi, että no, tekemällä vaan oppii paremmaksi. Ja sarjalla voi sitten tosiaan kuvata sitä, että lapsikin voi oppia lisää tekemällä ja asiat ei ole synnynnäisiä.

    (0:50:00) Petteri:

    Tämä varmasti liittyy tosiaan aika hyvin siihen, että minkä takia hän ajattelee, että olisi kiva, jos nuoremmatkin lukijat tätä lukisivat, koska tämähän on tosi tämmöinen… asia, joka kaikkien on hyvä oppia, että ei vaan ole olemassa niitä "lahjakkaita" lapsia, ja kyllä kaikki voi kehittyä tekemällä.

    (0:50:20) Maaret:

    Niinpä. Ja me kysyttiin myös siitä, että kun yhteiskunnan säännöt ja niiden rikkominen myöskin nousee tärkeään rooliin tässä tarinassa, niin miten hän päätyi yhdistämään yhtäältä näitä oppimiseen liittyviä teemoja ja sitten toisaalta tähän sääntömaailmaan ja moraaliin ja vallankäyttöön, ja myös vallan väärinkäyttöön, liittyviä aiheita.

    (0:50:42) Maaret:

    Hän sanoi, että nämähän ei ole sinällään erilaisia tai vastakkaisia teemoja keskenään. Ja että lapsena, kun niitä hän luki X-Menia ja muita amerikkalaisia supersankarijuttuja, niin siellähän on paljon sitä tematiikkaa, että suuri voima tuo suuren vastuun, ja se liittyy väkisinkin siihen yhteiskuntaan, missä eletään.

    (0:51:04) Maaret:

    Ja että samaan tapaan ne muutkin asiat, mitä sarjassa on, niin on sitten luontevasti tulleet mukaan sitä kautta, että ne tuntuu liittyvän toisiinsa.

    (0:51:13) Maaret:

    Mainitsi myös, että varsinkin Japanissa, kun kouluissa on lapsilla kaikkia sääntöjä mitä pitää noudattaa niin paljon, niin tämä on ehkä vähän vastalause siihen.

    (0:51:24) Petteri:

    Se on kyllä ihan totta, mitä en itse tullut ajatelleeksi, että niin tosiaan – kyllähän ne oppiminen ja säännöt liittyy tosiaan koulun kautta toisiinsa hyvin vahvasti, että ei siinä.

    (0:51:36) Petteri:

    Ja tosiaan kun tässä on vähän tämmönen harmaa tematiikka, että no teoriassa ne säännöt on hyviä, mutta pitäisikö meidän kuitenkin vähän niin kuin kyseenalaistaa niitä sääntöjä?

    (0:51:44) Maaret:

    Niin, että kaikki ymmärtää tavallaan, että mikä se pohjimmainen idea siellä on. Että okei, me ei haluta, että maailma vaan tuhoutuu, kun noidat ydinpommittaa toisiaan. Mutta sitten kuitenkin se kyseenalaistus tulee siitä, että no mutta jos tässä on tämä poika, joka on halvaantunut, ja taialla pystyttäisiin oikeasti parantamaan se, niin eikö se tunnu vähän oudolta, että niin ei saa tehdä?

    (0:52:06) Petteri:

    Niin. Mistä päästäänkin siihen, että sarjassa tosiaan nousee yhteiskunnan ongelmat ja erilaisten ihmisten tarpeiden huomioiminen ja esteettömyys ja muut oikean yhteiskunnan teemat, jotka sarjassa isosti näkyy. Niin kunniavierasohjelmassa kysyttiin, että mikä Shirahamaa motivoi tällaisia aiheita käsittelemään.

    (0:52:30) Petteri:

    Ja hän sanoi, että kyllähän tosiaan ihan tarkoituksella hän näitä teemoja sinne laittaa, ja aiheita.

    (0:52:38) Petteri:

    Ja mainittiin, että kun tässä sarjan maailmassa taikuus ei ole mikään semmoinen mystinen, mytologinen voima, vaan enemmänkin tosiaan teknologiaa, jota kehitetään ja suunnitellaan ja käsin tehdään…

    (0:52:49) Maaret:

    Niin, sehän toimii tosi teknisesti.

    (0:52:52) Maaret:

    Niin, ja sääntöpohjaisesti. Niin siitäkin tulee se linkki oikeaan maailmaan, että miten me voitaisiin kehittää tätä maailmaa ja ottaa ehkä erityistarpeisia ihmisiä huomioon ja sillä lailla.

    (0:53:04) Petteri:

    Ja sitten kun tässä sarjan maailmassa on tätä positiivistakin kehitystä ja semmoista, niin hän toivoo, että tämä voisi toimia ehkä inspiraationa sillai ihmisille miettiä, että niin näille oikean maailmankin ongelmille voi ehkä tehdä jotain, eikä niitä voi ottaa vaan annettuna, että no on se nyt voi voi, että tänne ei pääse pyörätuolilla, että ei me voida tehdä tälle asialle mitään.

    (0:53:24) Maaret:

    Me jatkettiin tähän oikean maailman yhteiskunnallisten ongelmien liityntäkysymykseen vielä vähän sillä, että kun sellaisena laajempana teemana näyttää nousevan sarjassa tosi tärkeäksi kysymys siitä, että onko oikein aiheuttaa kärsimystä harvoille, jotta voidaan pitää yllä sellaista laajempaa yhteiskuntarauhaa. Niin kysyttiin, että onko tällekin inspiraatio tullut oikeasta maailmasta.

    (0:53:52) Maaret:

    Niin vastasi, että tosiaan kyllä, että hän näkee, että se teema siitä, että jotkut ihmiset jäävät yhteiskunnassa yli ja huomiotta, tai jotkut eivät vain pääse osaksi sitä suurta väestönosaa koskevaa helppoutta, niin että se hyvinvointi ei ulotu kaikille.

    (0:54:09) Maaret:

    Ja että se on hänen mielestään tosi tärkeä teema ja siksi sinne tarinaan tietoisesti nostettu. Ja sanoi, että tämä on sinällään aina ollut tärkeä ja olemassa oleva asia, mutta nykyajassa tuntuu yhä vain tärkeämmältä sellaiselta.

    (0:54:25) Maaret:

    Hän kertoo myös, että kun hän piirtää näitä lierihattuhahmoja, jotka eivät halua näitä noitayhteiskunnan sääntöjä noudattaa, niin hän ei halua esittää heitä vain pahiksina. Ja vaikka tötteröhattunoidat – eli ne, jotka noudattaa niitä noitayhteiskunnan sääntöjä – ovat siellä Cocon eli päähenkilön puolella, niin ei voi kuitenkaan olla täysin samaa mieltä näiden kanssa aina kaikesta.

    (0:54:50) Maaret:

    Ja että hän haluaa tarkoituksella liikkua vähän sellaisella harmaalla alueella, että sarjan maailma ei olisi mustavalkoinen.

    (0:54:57) Maaret:

    ANN:n haastattelussa viime lokakuun New York Comic Conin yhteydessä, jossa Shirahama oli siis kunnianvieraana, niin kysyttiin kanssa, että miksi Shirahama halusi ottaa vammaisia koskevia kysymyksiä sarjaan. Täällä on esimerkiksi Custas, jonka jalat halvaantuu, ja Tartah, joka on värisokea.

    (0:55:18) Maaret:

    Shirahama kertoi siellä, että halusi nostaa tämän teemaksi, koska aina kun tulee vastaan jotain ongelmia, niin sen voi selättää luovuudella. Että vaikka maailmassa ei aina osatakaan kaikkia vielä huomioon ottaa kunnolla, niin aina voi löytyä niitä uusia luovia tapoja navigoida ongelmien kanssa. Ja halusi antaa lukijoille myös tilaisuuksia pohtia tätä.

    (0:55:44) Petteri:

    Niin, sillai että ei oteta annettuna sitä, että on ikävää, että värisokea ei vaan voi työskennellä tietyissä ammateissa tai tehdä jotain töitä, vaan pitäisikö meidän ehkä ottaa vain huomioon, jotta värisokeatkin ihmiset pystyisivät osallistumaan yhteiskuntaan paremmin.

    (0:55:58) Maaret:

    Esimerkiksi sillai, että kirjoitettaisiin ne etiketit niihin pulloihin, että mitä missäkin on, eikä vaan luotettaisiin siihen, että no kyllä siitä väristä selviää, että mitä siellä on.

    (0:56:09) Maaret:

    Ja sitten vielä Crunchyrollin haastattelussa elokuulta 2024 Shirahama oli kertonut olevansa kiinnostunut fantasiassa nimenomaan siitä, miten realistiset ja fantastiset elementit kohtaavat toisensa, ja miten siitä kautta voidaan esittää erityyppisiä arvoja.

    (0:56:27) Maaret:

    Ja kyllä se on semmoinen juttu mikä muakin on aina kaikennäköisessä spefi-fiktiossa kiehtonut, että loppuviimeksihan kaikki spefimaailmatkin ja niiden teemat heijastaa meidän omaa yhteiskuntaa jollain tavalla.

    (0:56:42) Petteri:

    Niin, ei muita yhteiskuntia ole olemassa kuin tämä meidän yhteiskunta, jossa me eletään, ja kaikki fiktio on vaan sen heijastelua.

    (0:56:48) Maaret:

    Niin, tämän takia en ole ikinä oikein tajunnut sitä, kun… jotkuthan on sillai, että sellaiset keksityt fantasiajututhan on vaan sellaisia keksittyjä juttuja. Niissä ei ole sillä lailla mitään oikeaa.

    (0:57:04) Petteri:

    Joiltain ihmisiltä puuttuu samastumiskykyä ja kykyä nähdä vertauskuvallisuuksia.

    (0:57:09) Maaret:

    Ehkä niin.

    (0:57:12) Petteri:

    Sitten me kysyttiin, että Qifrey on sillai jännä hahmo, kun hän on yhtäältä tosi lempeä ja ymmärtäväinen opettaja, jolla on tosi fiksuja pedagogisia ajatuksia, ja hän välittää oppilaistaan selvästi. Mutta toisaalta hänessä on myöskin niitä piilotettuja synkkiä puolia ja taka-ajatuksia. Että millaista tasapainottelua on luoda tämmönen moraalisesti harmaa hahmo.

    (0:57:34) Petteri:

    Ja Shirahama vastasi, että Qifrey tosiaan on aika semmoinen monimutkainen hahmo, ja hän itsekään ei ole ihan täysin perillä siitä, että mitä Qifrey aina joka tilanteessa ajattelee ja tekee. Että tämä hahmo tosiaan elää sarjaa tehdessä. Ei ole tosiaankaan valmis tai lukkoon lyöty hahmo Qifrey.

    (0:57:56) Petteri:

    Ja hän sanoi, että se on tosi hyvä, että näillä nuorilla on lempeä opettaja, jolla on hyvät tarkoitusperät, mutta että on tärkeää muistaa, että ihmiset ei ole mustavalkoisia, että heissä on muitakin puolia. Ja se on myöskin hyvä näiden oppilaiden oppimisen ja kehittymisen kannalta tässä sarjassa, että he ymmärtää, että heidän opettajansa ei ole puhtaan hyvä, johon voi aina luottaa, vaan että hänestä paljastuu muitakin puolia, ja että kaikki ihmiset itse asiassa on aika harmaita ja monimutkaisia. Mikä on aika jännittävää.

    (0:58:26) Maaret:

    Tästähän me vähän myötäiltiin, että on hyvä oppia myös kyseenalaistamaan tämmöisiä opettajahahmoja. Niin siihen hän nyökkäili, että tosiaankin.

    (0:58:38) Maaret:

    Ja mulle tuli siitä semmoinen fiilis, että kyllähän se on ihan vääjäämätöntä, että jossain kohtaa tämä Qifreyn synkempi piilotettu puoli sitten alkaa näille oppilaillekin paljastua, ja niiden pitää sitten jollain tavalla diilata sen kanssa, että ne ei ole tunteneet ihan kaikkia tämän ihmisen puolia, jonka ne on kuitenkin kokenut tosi läheiseksi.

    (0:59:01) Petteri:

    Näinhän tuo. Kuniavierasohjelmassa kysyttiin myöskin, että mistä lähti tämä ajatus sarjassa tehdä tämä ero näiden tötteröhattuisten hyvien noitien ja lierihattuisten, vanhanaikaisia hattuja käyttävien, sääntöjä rikkovien noitien välille. Ja nämä lierihatuthan tosiaan käyttää tämmöisiä vanhanaikaisia hattuja, joita tässä sarjassakin takaumissa näkyy, ja ne usein puhuu siitä, että "me ollaan niitä oikeita noitia, ja te tötteröhattunoidat olette unohtaneet, mistä noituudessa oikeasti on kyse."

    (0:59:37) Maaret:

    Koska ne lierit noidanhatuissa on nykyisin kiellettyjä. Koska noidat ei saa peittää kasvojaan.

    (0:59:45) Petteri:

    Identiteettiään, joo.

    (0:59:47) Petteri:

    Niin Shirahama sanoi tähän, että tähän on tosiaan syynsä tälle erolle, ja se on ikävä kyllä vielä spoileri, joka tulee sarjassa selville myöhemmin, joten ei voi kertoa siitä vielä. Joten odottakaas vain.

    (1:00:01) Maaret:

    Hän on juuri tällä tavalla vastannut johonkin… olisiko se ollut siellä New York Comic Conissa, johonkin kysymykseen.

    (1:00:09) Petteri:

    Mutta tosiaan selvästi tähän liittyy vielä jotain muuta, eikä pelkästään sitä, että "no nykyään meidän pitää käyttää tällaisia hattuja, koska ne on asianmukaisuuden symboli"…

    (1:00:20) Maaret:

    Läpinäkyvyyden ja sillai.

    (1:00:21) Petteri:

    Accountability, niin.

    (1:00:24) Maaret:

    Kunniavierasohjelmassa kysyttiin myös, että minkälaista on suunnitella eri noidille erilaisia hattuja. Ja vastasi, että hauskaahan se on, mutta niin paljon eri hahmoja alkaa tässä jo olla sarjassa, että ideat alkaa vähän loppua.

    (1:00:39) Maaret:

    Että on usein kysynyt kaveripiirtäjiltä, että haluisivatko he suunnitella jonkun cameo designin joskus.

    (1:00:45) Maaret:

    Lohen Nita, joka oli siellä haastattelemassa siskonsa Cillan kanssa, heitti siihen, että voisi olla hauska olla Suomesta inspiroitunut hattu. Ja Shirahama siihen mietti, että no sen pitäisi varmaan olla tosi lämmin sitten.

    (1:01:00) Maaret:

    Myöhemmin mietittiin Lohien kanssa, että pitäisi olla semmoinen liekkipipo-hattu.

    (1:01:05) Petteri:

    Niin, se kuuluu suomalaiseen kulttuuriin, joo. Tai sitten sellainen karvahattu, jossa on läpät, mutta niitä läppiä voisi tietysti käyttää myös henkilöllisyyden salaamiseen, joten...

    (1:01:16) Maaret:

    Läpät muuttuvatkin lieriksi, kun ne nostaa puoliväliin. Siitä tulisi hyvä sellainen muuntautuva hattu, mitä tässä sarjassa on muutamia nähty. Ja ajatus oli vielä, että sitten siinä voisi olla siinä tötteröosassa se liekkipipokuva.

    (1:01:32) Petteri:

    Odotan näkeväni tällaista fanarttia ennen pitkää.

    (1:01:34) Maaret:

    Ellei jopa virallista. Ehkä se voi olla, että se on vähän kaukainen ajatus.

    (1:01:41) Petteri:

    Pitäisi selittää vähän kulttuurikontekstia mangakalle, että meillä Suomessa on tämmönen liekkipipo-meemi…

    (1:01:46) Maaret:

    Kunnianvierasohjelmassa sitten jatkettiin vielä vähän, että esimerkiksi liittyykö Qifreyn noidanhattu siihen, että millainen tyyppi Qifrey on henkilönä.

    (1:01:58) Maaret:

    Siihen Shirahama vastasi, että ei oikeastaan sen kummempaa. Että se on oikeastaan muokattu Beldaruitin hatun pohjalta.

    (1:02:08) Maaret:

    Ja Beldaruit on siis Qifreyn opettaja ollut aikoinaan. Niin siitä mietin itse, että tästä voisi tehdä sellaisen johtopäätöksen, että on tyypillistäkin, että oppilaat saattavat osoittaa tässä maailmassa kunniaa opettajalleen suunnittelemalla itselleen vähän samantyylisen hatun kuin mitä sillä opettajalla on. Se olisi musta aika hauska maailmanrakennuksellinen ajatus.

    (1:02:33) Petteri:

    Mutta milloin me sarjassa käsitellään sitä juttua, että minkä takia Qifrey ja Olruggio on vaihtaneet hattujensa tupsuja silloin joskus nuorempina?

    (1:02:41) Maaret:

    Se johtuu siitä, että ne on "sydänystävät".

    (1:02:45) Petteri:

    Sovitaan näin. Sydänystävät, joilla on erilliset makuuhuoneet kuitenkin.

    (1:02:50) Maaret:

    Ehditkö sä lukea sitä Witch Hat Atelier Kitchenia, sitä spin-offia, missä tehdään ruokaa? Koska siinä joka ikinen luku on lähinnä sitä, että siinä tehdään se ruoka, ja sitten Qifrey ja Olruggio on pojuydejä keskenään.

    (1:03:04) Petteri:

    En ikävä kyllä. Mun pitää katsoa sitä vielä tässä.

    (1:03:07) Maaret:

    Mm. Mutta että jos Qifreyn ja Olruggion välinen sydänystävyys kiehtoo, niin siellä on sitten sellaista tosi comfya lisäkamaa tähän suhteeseen.

    (1:03:18) Petteri:

    Kuniavierasohjelmassa kysyttiin myös, että mikä on hänen lempihahmonsa piirtää.

    (1:03:24) Petteri:

    Ja hän tässä näytti tätä brushbuddy-eläimen pehmoleluaan, joka hänellä oli mukanaan. Ja sanoi, että näitä brushbuddyja on tosiaan paljon nopeampi piirtää kuin mitään muita asioita, niin niitä on sitten hauska piirtää sinne aina pyörimään.

    (1:03:41) Maaret:

    Spoken like a true artist.

    (1:03:43) Petteri:

    Kyllä.

    (1:03:44) Petteri:

    Hän esitteli myöskin tällaista hattivatti-pehmolelua, jonka oli ostanut, kun oli Suomeen saapunut. Ja hänhän tässä Suomen-vierailunsa aikana postasi somepalvelu X:ään tosiaan näistä pehmoleluista paljon kuvia, kun oli käynyt Hämeen keskiaikamarkkinoilla ja Suomenlinnassa ja kahvila Lokkia kattomassa ja näin edespäin.

    (1:04:04) Maaret:

    Sympaattinen ketju oli se.

    (1:04:07) Maaret:

    Kunniavierasohjelmassa kysyttiin vielä, että suunnitteleeko Sirahama näiden sarjojensa hahmot etukäteen valmiiksi, vai muotoutuuko ne sitten, kun pitää alkaa sitä sarjaa tehdä.

    (1:04:19) Maaret:

    Hän sanoi, että riippuu tapauksesta, varmaankin hahmodesigneihin liittyen nimenomaisesti sanoi, että tulee suunniteltua etukäteen muutamaan kertaan, että toimisiko tämmöinen tai tämmöinen. Niin mulle jäi semmoinen kuva, että puhui nimenomaan visuaalisesta ilmeestä hahmoille.

    Witch Hat Atelier – animesovitus

    (1:04:42) Petteri:

    Kunniavierasohjelmassa kysyttiin minkälainen rooli Shirahamalla on tulevassa animesovituksessa.

    (1:04:49) Petteri:

    Hän kertoi, että tulee tosiaan tarkistettua ja katsottua, että minkä näköisiä asioita ollaan tekemässä, ja korjattua vähän, että itseasiassa tämä juttu menee enemmänkin tällä tavalla.

    (1:04:59) Petteri:

    Värit on semmoinen asia, mitä pitää miettiä tosi paljon, kun manga on mustavalkoinen kuitenkin. Ja se on ollut ihan mielenkiintoista kuulemma miettiä, että kun eletään tällaisessa yhteiskunnassa, tällaisessa historiallisessa yhteiskunnassa, niin minkä näköisiä kankaanvärjäystekniikkoja esimerkiksi voisi olla.

    (1:05:18) Petteri:

    Jatkokysymyksenä kysyttiin, että onko asioita, mistä tulee ensimmäistä kertaa mietittyä, että minkä värinen joku asia voisi olla Ja hän sanoi, että kyllähän näitä tosiaan on paljon, että esimerkiksi tämä ihan ensimmäisessä luvussa oleva Cocon alkuperäinen mekko, jota hän käytti ennen kuin noitaoppilaaksi alkoi. Että eipä tullut kauheasti mietittyä, että minkä värinen se oli, mutta nyt piti sitäkin miettiä.

    (1:05:39) Petteri:

    Omassa haastattelussa me kysyttiin tästä sitten jatkokysymyksenä, että onko tämä animesovituksen tuotantoprosessi avannut muita uusia ajatuksia tai näkökulmia tähän sarjaan, niiden värien lisäksi. Ja hän sanoi, että onhan se, että kun animea tehdään siellä, niin aika paljon sieltä tulee kysymyksiä että mitä tässä kohtauksessa oikeastaan tapahtuu, että kuka tekee mitä ja kuka menee minne.

    (1:06:04) Petteri:

    Ja itse kun on piirtänyt ne ja välttämättä on miettinyt sitä niin tarkasti ehkä, vaan on vain piirtänyt menemään. Ja sitten kun tullaan kysymään, että miten tämä toimii ja sillai, niin pitää itsekin alkaa miettiä ensimmäistä kertaa, että miten tässä asiat menee. Ja animen tekijät kuitenkin intohimolla sitä haluaa siellä tehdä, niin senkin takia sarjasta sitten hänelle itselleenkin paljastuu vähän uusia puolia.

    (1:06:28) Petteri:

    Mä itse lisäsin tähän, että varmaan pitää esimerkiksi miettiä, että minkälaisia ääniä nämä eläimet päästelee tai että minkälaisia ääniä näistä työkaluista, taikuudesta kuuluu.

    (1:06:39) Petteri:

    Hän sanoi, että tosiaan taian ääni esimerkiksi. On päässyt kuuntelemaan paljon erilaisia vaihtoehtoja siltä, että miltä tämä taikuus voisi kuulostaa. Ja se on ollut ihan hauskaa ja jännää.

    (1:06:49) Petteri:

    Ja kertoi, että motivaatio mangan kirjoittamiseen kasvaa tosiaan, kun animentekoprosessia on päässyt seuraamaan.

    (1:06:55) Maaret:

    Joo, hän on vaikuttanut aidosti tosi innostuneelta siitä.

    (1:07:00) Maaret:

    Crunchyrollin haastattelussa sieltä elokuulta 2024, joka nimenomaan keskittyi tähän animesovitukseen, Shirahama kertoi juuri valvovansa animen maailmanrakennusta. Että saa paljon kysymyksiä esim. tekstuureista ja materiaaleista, ja mistä asiat on tehty, ja taikaympyröistä.

    (1:07:19) Maaret:

    Ja olikohan se siellä, vai sitten siellä New York Comic Conin haastattelupuruissa, missä mainittiin myös, että välillä tuntuu siltä kuin olisi itse taikuuden opettaja, kun pitää näitä juttuja sitten siellä animessa avata.

    (1:07:32) Maaret:

    Crunchyrollin haastattelussa oli myös mukana animenohjaaja Ayumu Watanabe ja tuottaja Hiroaki Kojima. Ohjaaja kertoi, että Witch Hat Atelier on niin uniikki teos, että sellaiset vanhat tutut animen oikotiet eivät kauhean hyvin toimi. Että pitää ajatella uudesta näkökulmasta sovittamista.

    (1:07:54) Maaret:

    Ja tuottaja myös kertoi, että tuotannossa on erityishuomiota kiinnitetty visuaalisen maailman sovittamisessa, koska manga on niin komean näköinen, että halutaan sille tehdä kunniaa. Ja erityisenä huomioalueena on tuotannossa ollut sakuga, eli komea animaatio, joka hänen mielestään määrittää tämän sarjan ytimen.

    (1:08:16) Maaret:

    Sanoi, että tehtiin jotain Qifreyn ja Cocon asuja oikeasti, ja tiimiläiset kokeilivat niitä yllään, että saatiin ajatus miten ne liikkuvat ja miltä ne tekstuurit näyttävät, ja näin edespäin.

    (1:08:28) Maaret:

    Ja kertoi myös, että joistain lokaatioista tehdään ihan 3D-mallinnuksia, jotta ne animaattorit saa sitten kokonaisvaltaisemman kuvan niistä. Ymmärsin, että ei suoraan välttämättä käytetä niitä 3D-mallinnuksia siinä animessa, vaan että ne ovat pohjamateriaalia animaattoreille.

    (1:08:48) Petteri:

    Tosi komean animesovituksen kuulonen siitä on tulossa, mutta kunhan vaan saisivat ne aikataulut pysymään kasassa. Ja edelleen ne sanoo, että "joo tänä vuonna tulee", mutta syksy on kohta.

    (1:09:00) Maaret:

    Joo. Tuo että tuottaja mainitsi tuon sakugan, niin siitähän kyllä tulee se mielikuva, mikä myöskin siitä teaseristä on tullut aika vahvasti. Että siinä tulee varmaan olemaan ihan törkeästi sitten sitä hahmoanimaatiota. Just sellaista, että miten kaavun helmat liehuu ja liikkuu liikkeen mukana, ja kaikkea sellaista arkisempaa liikettä, eikä pelkästään semmoista suureellista toimintakohtausliikettä. Niin on tulossa varmaan tosi paljon.

    (1:09:33) Petteri:

    Joo, toivotaan parasta.

    Witch Hat Atelier Kitchen

    (1:09:38) Maaret:

    Sitten on tosissaan tämä Witch Hat Atelier Kitchen, eli spinoff-sarja, joka kertoo ruoanlaitosta. Ja myöskin kyllä siitä, miten Qifrey ja Olruggio on vähintäänkin BFF. Spinoffia kirjoittaa ja piirtää Hiromi Satoo, ja kunniavierasohjelmassa kysyttiin, että mistä ajatus tähän spinoff-sarjaan tuli.

    (1:10:00) Maaret:

    Ja Shirahama kertoi, että ulkoa päin tuli pyyntö, että "voitaisiin tehdä tämmöinen ruokasarja, että sopisiko teille."

    (1:10:08) Petteri:

    Silloin aikaisemmin kun me sarjasta puhuttiin, niin mähän spekuloin, että tämä idea varmaan lähti siitä, että Morning Two -lehdessä oli tämä teemanumero, jossa kaikissa lehdessä ilmestyvissä sarjoissa oli sillä kertaa tämmönen ruuanlaittoteemainen luku. Mangan lukijat varmaan on huomanneet, että siellä se ruuanlaittoteemainen luku yhtäkkiä siellä välissä oli.

    (1:10:29) Petteri:

    Ja sitten kun kustantajalla oli varmaan mietitty, että no nykyään nämä fantasiakokkaussarjat on tosi suosittuja. Että on kaikki Delicious in Dungeonit ja on Drifting Drgonsit ja sellaset, niin ehkä meidänkin pitäisi tehdä tälle fantasiasarjalle tämmönen kokkauspinoffi. Veikkaisin.

    (1:10:45) Maaret:

    Varmaan näin. Kunniavierasohjelmassa kysyttiin vielä, että onko Shirahama itse paljon tekemisissä sarjan luomisen kanssa, vai tekeeko Satoo itsenäisesti?

    (1:10:56) Maaret:

    Hän kertoo, että pääasiassa siinä on Satoon teos kyseessä, ja että Satoo sitä tekee. Mutta että yhdessä välillä mietitään, millaisia nimiä vaikka vihanneksilla pitäisi olla ja miten voitaisiin sitoa se spinoff paremmin pääsarjan maailmaan kiinni, ja semmoisia.

    (1:11:14) Petteri:

    Omassa haastattelussa me sitten kysyttiin, että onks hän jostain tosi tarkka, hahmoista tai maailmanrakennuksesta, että ne pitää saada spinoffissakin oikein.

    (1:11:23) Petteri:

    Ja hän sanoi, että no eipä nyt mitään erityisen hirvittävän ankaraa, mutta taikaympyrät toki tsekkaa, että ei mitään konsistenssiusvirheitä siellä ole.

    Ja vähän sellaista, että "tää hahmo ei sanois näin", tai että "tää hahmo sanois enemmänkin noin" ja semmosta.

    (1:11:39) Petteri:

    Ja tähdensi, että tosiaan kaikki luvut hänelle kyllä tulee etukäteen tsekattavaksi.

    Että ei tule sitten jälkikäteen yllätyksiä kyllä.

    Jenkkisarjakuvien kansitaide

    (1:11:50) Maaret:

    Kaikenlaista kysyttävää riitti myös siitä, että Shirahama on tehnyt myös paljon kansitaidetta ja konseptitaidetta jenkkisarjakuviin. Erityisesti Marvelille ja DC:lle, ja myös Star Wars -sarjiksiin.

    (1:12:08) Maaret:

    Kunniavierasohjelmassa kysyttiin, miten tämä yhteistyö sai alkunsa.

    (1:12:14) Maaret:

    Ja Shirahama kertoi, että kun hän tykkäsi tosi paljon näistä amerikkalaisista sarjakuvista, ja on käynyt Amerikassa coneissa, ja joskus tuli näytettyä omia hahmoluonnoksia editoreille. Ja siitä se sitten lähti, kun kävi näitä esittelemässä.

    (1:12:30) Petteri:

    Kysyttiin, että onko omaa suosikkihahmoa, mitä on päässyt piirtämään tämän yhteistyön seurauksena. Ja sanoin että Wolverine oli hänen ensimmäinen ihastuksensa, joten se oli siistiä päästä sitä piirtämään, ja Batmanistakin tykkää kyllä tosi paljon, mutta sääli kyllä näitä hahmoja ei pääse sillä lailla kahdestaan piirtämään, kun ne on kuiten eri firmojen hahmoja. Ymmärrän tämän vihjauksen.

    (1:12:54) Petteri:

    Joskin hän sanoi, että itseasiassa työn puolesta enimmäkseen naishahmoja kyllä tulee piirrettäviksi, eikä niinkään näitä miehiä.

    (1:13:02) Maaret:

    Hän jatkui sillä, että millaisessa prosessissa ne sarjakuvakannet syntyvät, että tuleeko kovinkin tarkkoja speksejä.

    (1:13:10) Maaret:

    Ja hän sanoi, että pääasiassa hän pääsee hyvin vapaasti piirtämään ja suunnittelemaan, mikä sopii hahmolle tai teemaan ja näin. Mutta joskus tulee sitten toiveita, että tämä hahmo on tällä kertaa vaikkapa Japanissa, joten olisi hauskaa, jos tausta olisi vaikka japanilaistyylinen.

    (1:13:28) Petteri:

    Kysyttiin, onko ulkomaalaisten tuoteperheiden parissa työskentely erilaista kuin japanilaisten.

    (1:13:34) Petteri:

    Ja hän sanoi, että eipä oikeastaan. Että kyllä se on enemmänkin teosten välillä isommat erot kuin niinkään ulkomaisten ja kotimaisten teosten.

    (1:13:43) Petteri:

    Ja sanoi, että tämä on aika rentoa työskentelyä. Harvoin on tullut piirrettyä yli yhtä tällaista kansikuvaa per kuukausi. Viime aikoina ei ole välttämättä sitäkään tehnyt, kun on ollut muita kiireitä oman sarjan kanssa. Ja varmaan sen animen ja spinoffinkin kanssa ja sillä lailla.

    (1:14:02) Maaret:

    Meidän haastattelussa sitten kysyttiin, saako hän tarinan luettavaksi valmiina tai luonnoksena sitä kansikuvan piirtämistä varten.

    (1:14:11) Maaret:

    Hän kertoi, että yleensä tulee vaan että "tämä hahmo tämmöisessä paikassa tai tilanteessa" ohjeeksi, että ei tule sisällön suhteen sen enempää, eikä hän kommunikoisi sen tarinan käsikirjoittajan tai piirtäjän kanssa, vaan ainoastaan kustannustoimittajan. Mutta saa toki valmiin sarjakuvan sitten jälkikäteen luettavaksi.

    (1:14:32) Maaret:

    Kertoi myös, että nehän on varianttikansia, mitä tehdään näihin jenkkisarjakuviin. Eli se, minkä hän tekee, ei ole se ainoa kansi, mikä sillä sarjakuvalla on. Joten hän ei ajattelekaan, että niiden pitäisi välttämättä liittyä tarinaan. Vaan ne on enemmän sitten hahmoja esitteleviä kuvia.

    (1:14:52) Petteri:

    Ja sitten samaan tapaan, kun me kysyttiin, pitääkö tähän kansikuvaan yrittää löytää franchiseen sopiva tyyli, vai saako irrotella omalla visiolla, niin vastaus oli se, että joo, tosiaan nimenomaan omaa tyyliä siellä on tarkoitus esitellä, että se kasvattaa laajuutta näiden erilaisten kansien valikoiman välillä sitten, mitä enemmän erilaisia tyylejä on.

    (1:15:16) Maaret:

    Sitäkin kysyttiin, että haluaisiko hän joskus kansitaiteen sijaan piirtää ihan kokonaista sarjakuvaa amerikkalaiselle kustantajalle.

    (1:15:23) Maaret:

    Ja hän vastasi, että on häntä kyllä kysyttykin, että haluaisiko hän tulla sellaista tekemään. Mutta silloin oli just niin kiireinen Witch Hat Atelierin kanssa, että halusi keskittyä siihen, ja edelleen on se tilanne vielä tässä jonkin aikaa varmasti.

    (1:15:40) Maaret:

    Sinällään sanoi, että ideaalia olisi, että sarjan voisi lukea missä tahansa kuka tahansa. Että ei olisi niin väliä, että missä sarja on julkaistu. Mä vähän haistelin siitä vastauksesta, että ehkä häntä vähän kiinnostaisi ihan sitä sarjakuvaakin piirtää, mutta ei ole tullut hyvää tilaisuutta.

    (1:16:00) Petteri:

    Mahdollisesti. Sitten me kysyttiin tästä, että mitä mieltä hän on tästä kulttuurierosta, että kun jenkkisupersankarisarjakuvissa tosiaan tehdään niin, että toinen tyyppi piirtää kansikuvan jonkun toisen piirtämälle sarjakuvalle. Japanilaisen mangan kanssahan näin ei toimita, vaan sama henkilö piirtää kannen ja sarjakuvan.

    (1:16:19) Petteri:

    Ja hän vastasi, että tämä amerikkalainen toimintatapa on tosiaan amerikkalaisille erityinen. Että esimerkiksi japanilaisessa ja ranskalaisessahan tosiaan näin ei tehdä. vaan se on nimenomaan se itse sarjakuvan piirtäjä, joka sen kannen piirtää. Mutta hän sanoi, että tämä on tämä amerikkalaisten oma juttu, ja se liittyy siihen, että nämä sarjakuvalehdet on keräilytavaraa, ja sen takia halutaan sitten, että ihmiset ostavat useita versioita samasta sarjakuvalehdestä.

    (1:16:48) Maaret:

    Eri varianttikansilla.

    (1:16:50) Petteri:

    Niin. Että se on sen amerikkalaisen kulttuurin oma juttu tosiaan. Mä tähän jatkoin sillain jatkokommenttina vähän, että tämähän ehkä liittyy siihen, että amerikkalaisessa sarjakuvakulttuurissa tekijät ei oikein omista niitä hahmoja ja sarjojaan, vaan kustantaja on se, joka tilaa nämä piirrokset ja jakaa töitä eteenpäin. Toisin kuin sitten Japanissa ja Ranskassa.

    (1:17:11) Petteri:

    Ja tähän hän sanoi, että niin tosiaan näin on, että amerikkalaiset sarjakuvat ei vaan ole yksittäisten ihmisten teoksia, ja ne hahmot on suosittuja eikä niinkään ne tekijät. Toisin kuin sitten ehkä Japanissa.

    (1:17:24) Maaret:

    Tämähän toki pätee vain näihin isojen firmojen supersankarisarjakuvasysteemeihin, DC- ja Marvel- ja Tähtien Sota -juttuihin, mutta kyllähän sielläkin on paljon pienempää juttua, jotka on nimenomaan tekijöidensä teoksia, eikä jonkun firman teoksia. Mutta supersankarisarjakuvat tietysti on se, mistä amerikkalainen sarjakuva tunnetaan kaikista eniten.

    (1:17:48) Maaret:

    Minusta tuli myös ihan hauskaa, että siellä BoDoïn haastattelussa oli kysytty, että mitä Shirahama arvostaa ensinnäkin mangassa ja toiseksi jenkkisarjakuvassa ja kolmanneksi sitten frankko-belgialaisessa Bande dessinéessä, eli BDssä.

    (1:18:04) Maaret:

    Ja hän sitten siihen oli vastannut, että manga toimii rytmiltään ja kerronnaltaan niin kuin animaatio, että kaikki on sulavaa ja se liikkeen kuvaus on kaunista.

    (1:18:13) Maaret:

    Sitten toisaalta BD:ssä taiteellinen laatu on parempaa kuin missään muualla näkee. Jokainen ruutu on kuin oma taideteoksensa ja sellainen itsenäisen ihailun arvoinen.

    (1:18:24) Maaret:

    Ja jenkkisarjakuvissa sitten ne hahmot nousee tärkeimmäksi, ja kerrontaperinteessä sankarihahmot on keskiössä. Ja se tuo teoksen maailmaan kanssa paljon, että useat taiteilijat tosiaan saattaa työskennellä saman hahmon kanssa, kun kaikilla piirtäjillä on sitten omat tekniikkansa, ja jälki ja tyyli muuttuu myös sitten käsikirjoittajan mukaan ja näin, ja että tämä mahdollistaa semmoisen jatkuvan yllätyksellisyyden ja tarinoiden jatkuvan kehittämisen.

    (1:18:51) Maaret:

    Ja kertoo, että hän pyrkii hyödyntämään kaikkien näiden kolmen perinteen vahvuuksia Witch Hat Atelierissa. Että hän haluaa yhtäältä, että jokainen ruutu on kaunis kuin taulu, mutta kerronnassa hän haluaa hyödyntää mangan tehokkuutta, ja sivuasetteluissa sitten jenkkisarjakuvan omaleimasuutta, joka avaa valtavasti mahdollisuuksia. Ja myös omaleimaisiin ruutujakoihin ja väritystyöhön ottaa inspiraatiota jenkkisarjakuvista.

    (1:19:18) Petteri:

    Tämä oli kauhean mielenkiintoista kuulla, koska mullakin kun noita uusimpia pokkareita tuossa ennen conia luin, ja mietin näitä haastatteluasioita ja sitä, että hän on jenkkisarjakuviin tehnyt juttuja. Niin mullakin nousi mieleen se, että täähän on itse asiassa modernien jenkkisarjakuvien juttu, että pienemmät sarjakuvaruudut voi esimerkiksi leijailla siellä isompien kuvien päällä siinä sivulla, ja muuta sellaista kolmiulotteista sivun rakentamista ja sellaista kikkailua.

    (1:19:46) Maaret:

    Joku kangas saattaa tulla ulos sieltä ruudusta niin, että se selkeästi taittuu ruudun rajan myötä.

    (1:19:54) Petteri:

    Jotain tämmöstä vaikka joo. Ja mangassa taas enemmän näkee semmoista, että ne sivut on olemassa lähinnä siinä yhdessä tasossa, kaksiulotteisessa tasossa. Ja aika harvoin kikkaillaan semmoisella kolmiulotteisuudella tai sillä, että joku esine tulee vaikka ulos ruudusta, tai joku nauha tai vastaava kietoutuu ruudun reunan ympärille, tai että ruudun alareuna kuvaa vaikka jotain kaidetta ja hahmo nojaa siihen ja pitää siitä kiinni kädellään ja sormet tulee ulos sieltä ruudusta, ja sillai.

    (1:20:22) Petteri:

    Mitä Witch Hat Atelierissa tosi paljon näkee. Niin tää on mangassa aika harvinaista.

    (1:20:28) Petteri:

    Mutta sitten taas amerikkalaisessa sarjakuvassa se ruutujaon kikkailu usein tapahtuu vähän niinku sillä lailla selkeyden ja lukujärjestyksen ja flow'n ehdoilla, koska siellä ei oo niin selkeitä lukujärjestyssääntöjä, ja sitä S-polkua ja sillä lailla. Ja Witch Hat Atelierissa tämän takia tuntuu olevan jotenkin parhaat puolet sekä mangan että jenkkisarjakuvan visuaalisesta kerronnasta. Nousi mulle mieleen tässä.

    (1:20:54) Maaret:

    Se on jännä, miten Witch Hat Atelierissa tosissaan käytetään epätyypillisillä tavoilla sitä, että hahmotkin voi olla ruuturajojen kanssa vuorovaikutuksissa. Vähän niin kuin Tove ja Lars Janssonin Muumipeikko-sarjakuvissa, missä usein ruutujaottaja on joku vaikka esine, joka on siinä maailmassa olemassa myös.

    (1:21:15) Petteri:

    Hmm. Joo, sitä ehkä nykyään pidetään vähän vanhanaikaisena ja humoristisena, koska kyllähän Osamu Tezuka teki tommosia juttuja aikoinaan. Silloin samoihin aikoihin Janssonien kanssa tietystikin. Ja nykyään se on ehkä vähän semmoista harvinaista tosiaan, ja se, että sitä käytetään tämmöisessä vakavassa sarjakuvassa, on aika ainutlaatuista.

    (1:21:39) Maaret:

    Ja että se on pikemminkin dramaattinen tehokeino.

    (1:21:42) Petteri:

    Ja kun on paljon puhuttu siitä, että nämä on tosiaan tällaisia usein julistemaisia asetelmia tai tällä lailla, nämä sivut ja aukeamat tässä sarjassa.

    Muut työt

    (1:21:56) Maaret:

    No sitten, muista töistä kysyttiin kunniavierasohjelmassa ensinnäkin tuosta Star Wars Visions -sarjassa, joka Disney Plussalla on. Kun Shirahama oli tehnyt jakson "Vanhus" hahmodesignit, että millainen kokemus se oli.

    (1:22:14) Maaret:

    Hän vastasi, että päällimmäisenä jäi mieleen se, että animaatiota tekee niin monta ihmistä aina, että ei tee vain itse, vaan tulee tehtyä muiden kanssa. Ja ei tee myöskään itse loppuun asti sitä, vaan muut ihmiset sitten piirtää ja animoi sen lopputeoksen. Niin oli hieno kokemus kokeilla.

    (1:22:36) Maaret:

    Ja kun kysyttiin siitä, että pitikö jotenkin ottaa huomioon, että hahmodesignien pitää olla jotenkin yksinkertaistaisempia että ne voidaan animoida helposti, niin sanoi, että tuon Visions-jakson kohdalla tuli pyyntöo ohjaajalta, että tämmönen maailma ja tämmöset jedit ja silleen, että ei siinä tullut silleen harkittua että pitäisi erityisesti yksinkertaistaa tai piirtää jotenkin vähän vähäyksityiskohtaisena.

    (1:23:02) Petteri:

    Kysyttiin myös, että hänhän oli tosiaan tehnyt tästä lyhärianimaatiosta sitten myöskin sarjakuvasovituksen, Big Gangan -lehdessä julkaistiin.

    (1:23:10) Petteri:

    Niin hän sanoi, että eipä siinä sitten mitään oikein omaa, että tarinahan oli jo valmis, ja pyrki vaan lähinnä säilyttämään visuaalisen tyylin siinä samassa hengessä.

    (1:23:20) Petteri:

    Näistä Star Wars -jutuista sitten kun meidän omassa haastattelussa tuli puhe, niin mä nostin esiin sen, että Witch Hat Atelierin noidat ehkä vähän muistuttaa sillä lailla jediritareita, omassa yhteiskunnassaan. Että heillä on näitä omia salattuja perinteitä ja siellä he kulkevat auttamassa kansaa ja on velvollisuus auttaa ihmisiä. Ja politiikasta pitäisi pysyä irti, mutta mitenköhän lienee että miten hyvin se onnistuu, ja tämmöistä.

    (1:23:46) Petteri:

    Mainitsin, että se on sillä lailla ihan hauskaa, että aikoinaan kun George Lucas keksi jediritarit, niin hän tietystikin otti samuraista vaikutteita ja Akira Kurosawan elokuvista. Ja nyt sitten taas japanilainen teos taas on ehkä vähän sieltä jediritareista ottanut inspiraatiota.

    (1:24:05) Petteri:

    Shirahama tähän sanoi, että joo, kyllähän hän Star Warsista tottakai on pitänyt, mutta että vaikka tässä on jotain yhtäläisyyksiä ehkä, niin hän ei ehkä ihan allekirjoita tätä vertausta, vaan ensisijaisesti on pitänyt Witch Hat Atelierin noitia enemmän sillä lailla käsityöläisinä, luovina tekijöinä.

    (1:24:21) Petteri:

    Ja sitten mainitsin, että niin, kaiken näköisiä vaikeita asiakkaitakin heillä tosiaan on aina välillä, jotka vaativat – niin kuin käsityöläisiltä usein tullaan vaatimaan – että sanopas nyt vaan hokkuspokkus ja heiluttele taikasauvaasi, niin ei se sulle niin vaikeaa ole, kun kaikki teille on niin helppoa teille taiteilijoille. Tai siis noidille.

    (1:24:39) Maaret:

    Kyllähän sinällään on noidillakin tämä vähän niin kuin yhteiskunta jakautunut tähän Voiman valoisaan ja Voiman pimeään puoleen, mutta tietysti hän haluaa enemmän kuin Star Warsissa sekoittaa niitä, että kyse ei ole hyvästä ja pahasta, vaan erilaisista yhteiskunnallisista traditioista, joita he haluaa ylläpitää.

    (1:25:02) Petteri:

    Niin. Se on hämmentävää itse asiassa, kun tätä vertausta miettii, että miten paljon paremmin tässä otetaan tämä moraalin harmaus ja tällaiset asiat huomioon kuin siellä Star Warsissa, jossa yritetään muka vähän miettiä näitä moraalin harmauksia, siinä kauhean hyvin onnistumatta.

    (1:25:17) Maaret:

    Sitten Shirahamolta kysyttiin vielä kunniavierasohjelmassa, että millaisia töitä hän on tehnyt pelikuvitusten kanssa.

    (1:25:24) Maaret:

    Hän vastasi, että mobiilipeleihin esimerkiksi, Fate/Grand Orderiin tehnyt kuvituksia. Tämä Dante-hahmo on varmaan niistä se, mikä on ollut eniten esillä viime aikoina. Se on kyllä aika hieno. Ja sanoi, että joitain kuvituksia myös Pokémon-korttipeliin tehnyt.

    (1:25:42) Petteri:

    Joo. Sehän oli ihan hauskaa, kun silloin kun hän Helsingissä oli ja olivat käyneet Ateneumin taidemuseossa ja siellä olivat kattoneet Gallen-Kallelan maalausta Aino-taru, jossa Väinämöinen yrittää käppäukkona vähän ahdistella naisia. Niin sanoi, että oli tässä vähän Fate/Grand Orderissä yrittänyt pullata että oisko sieltä Louhea tullut, mutta ei kuulemma tullut. Ei onnistunut pelkästään sen takia, että sattui olemaan Väinämöinen maalauksen edessä.

    (1:26:12) Maaret:

    Hyvä yritys kuitenkin.

    (1:26:14) Maaret:

    Sitten vielä kunniavierasohjelmassa kysyttiin että onko jotain ulkomaalaisia teoksia, joiden parissa hän haluaisi vielä joskus työskennellä.

    (1:26:22) Maaret:

    Ja hän ei mitään erityisiä nimikkeitä maininnut, mutta sanoi, että vaikeeta, mutta ehkä jotain pöytäroolipelien ja lautapelien kaltaisten juttujen parissa voisi olla hauska tehdä töitä, koska on viime aikoina pelannut. Jossain haastattelussa hän oli maininnut, että Dungeons & Dragonsissa pelaa aina velhohahmolla.

    (1:26:43) Petteri:

    Kuinkas nyt näin.

    Lopuksi

    (1:26:48) Petteri:

    Loppuun sitten vähän tämmösiä yleisempiä kysymyksiä ja vastauksia.

    (1:26:53) Petteri:

    Kunniavierasohjelmassa kysyttiin myös, että kun hän on saanut paljon fantasiakirjoista ja taiteesta yleensä inspiraatiota, niin että onko hänellä teoksia, jotka tällä hetkellä kiinnostaa.

    (1:27:03) Petteri:

    Ja hän mainitsi Kodanshan julkaiseman mangan Magus of the Library, jonka on tehnyt Mitsu Izumi. Aluksi siellä lavalla vähän mietittiin, että onkohan tällä Toshokan no Daimajutsushilla nimeä englanniksi. Mutta sieltä eturivistä ohjelmavastaava Daiz huusi, että joo, Magus of the Library -nimellä tosiaan Kodansha julkaisee tätä englanniksi.

    (1:27:25) Petteri:

    Ja mitä nyt jälkikäteen kuultiin, että ei kuulemma ihmetytä, että tämä magiasarja nimenomaisesti Shirahamaa miellyttää.

    (1:27:34) Maaret:

    Vissiin myöskin aika taiteellisesti kunnianhimoinen.

    (1:27:38) Maaret:

    Siellä New York Comic Conin haastattelussa viime lokakuussa hän oli myös maininnut saavansa inspiraatiota shoujofantasiasta ja tykkäävänsä etenkin Hakusenshan sarjoista.

    (1:27:50) Maaret:

    Mikä tietysti ei yllätä, koska Hakusenshahan on siellä LaLa- ja Hana to Yume -lehdissä

    nimenomaan ehkä erikoistunut semmoseen shoujofantasiaan.

    (1:27:59) Maaret:

    Mainitsi nimenomaisesti kaksi kasari-fantasiashoujoa. Tällainen kuin Ryuu no Nemuru Hoshi, eli The Planet Where the Dragon Sleeps, Lala-lehdestä fantasiascifiä. Ja sitten Alfheim no Kishi, eli Knights of Alfheim, joka on pitempi Princess-lehden sarja, fantasiaseikkailu.

    (1:28:20) Maaret:

    Ja jenkkiseteistä mainitsi Kingdom Comen, se on vissiin peli. Ja sitten X-Menin ja Young Justicen ja Aquamanin. Ja erikseen mainitsi kuvittaja Greg Capullon, joka on muun muassa Batmania tehnyt.

    (1:28:36) Maaret:

    Crunchyrollin haastattelussa taas oli kertonut, että viime aikoina on tykännyt Disneyn animaatiosarja Pöllötalosta ja Dungeons & Dragons -leffasta, ja ranobesarjasta Wistoria: Wand and Sword.

    (1:28:51) Petteri:

    Kunnianvierasohjelmassa kysyttiin, että jaksaako mangantekijä enää itse mangaa lukea.

    (1:28:57) Petteri:

    Ja hän vastasi, että on itse asiassa tullut enemmänkin luettua mangaa kuin silloin lapsena sen jälkeen, kun on itse alkanut mangan tekijäksi. Että nyt on vähän niin kuin lupa lukea sitä mangaa työn puolesta ja pitääkin ostaa kaikenlaista läjittäin, että pysyy kärryillä siitä, että mitä on olemassa ja miten muut asiat tekee ja sillä lailla.

    (1:29:18) Petteri:

    Ja sitten erilaisilla silmillä tulee toki luettua muiden teoksia. Että ei se vain lintsaamista ole, että lukee muiden sarjoja, vaan tulee sieltä vaikutteita imettyä tosiaan. Ei vain mangasta, vaan myöskin kirjoista ja muusta mediasta.

    (1:29:33) Petteri:

    Lisäksi kun näkee mitä muut tekee, niin sitten pysyy myös kärryllä siitä, ettei tule vahingossa tehtyä jotain liian samanlaista muiden kanssa.

    (1:29:42) Maaret:

    Sitten kunnianvierasohjelmassa kysyttiin vielä, että kun hän on saanut paljon tunnustusta ja sarjakuvapalkintoja myös ulkomailla, niin miltä se on tuntunut?

    (1:29:51) Maaret:

    Ja hän sanoi, että tietenkin on tosi iloinen siitä ja se, että saa tietää, että teoksestaan nautitaan ympäri maailmaa, tuntui tietysti omanlaiseltaan kunnialta, kun muuallakin on löydetty hänen sarjansa kuin kotimaassa.

    (1:30:07) Maaret:

    Ja sanoi, kun kysyttiin, että ehkä vähän tuntuu siltä, että tämmöinen kuvien lukeminen ylittää jollain tavalla kielirajojakin.

    (1:30:17) Petteri:

    Kunniavierasohjelman lopuksi kysyttiin, että minkälaista on ollut käydä Suomessa ja Desuconissa ja millaisia terveisiä hän haluaisi lähettää suomalaisille manganlukijoille.

    (1:30:26) Petteri:

    Hän vastasi, että on ollut tosi kiva nähdä Helsinkiä, ruoka on ollut hyvää ja sääkin on ollut hyvä, koska Desuconissa oli poikkeuksellisen lämmin ja aurinkoinen sää siinä viikonloppuna.

    (1:30:35) Petteri:

    Silloin lauantaina, kun tätä kysyttiin, niin hän sanoi, että itse asiassa Desuconiin vielä ei ole ihan kauheasti päässyt tutustumaan, niin se jää tässä nähtäväksi.

    (1:30:43) Petteri:

    Mutta manganlukijoille tietysti kiitoksia kaikille, jotka rakastaa mangaa ja samoja asioita. Ja se on aivan ihanaa, että vaikka ollaan eri maista kotoisin, niin ollaan aivan yhtä innostuneita mangasta. Ja hän kertoo, että kyllä he, mangan tekijätkin, tykkäävät mangasta, niin ymmärtää kyllä, että minkä takia lukijatkin tykkäävät.

    (1:31:01) Maaret:

    Me taas päätettiin meidän oma haastattelu kysymällä, että onko hänellä jotain omia suosikkidesigneja sarjassa nähtävistä lierihatuista ja tötteröhatuista.

    (1:31:13) Maaret:

    Hän siihen vastasi, että aika vaikea kysymys, että kyllä se Cocon simppeli kolmiotyyli on ihan kiva näistä tötteröhatuista, kun se on helppo piirtää. Ja sitten jos miettii lierihattuja, niin on paljon erilaisia ja erityisiä, ja jos hän itse pitäisi lierihattua, niin hän varmaan haluaisi suunnitella ja saada sitten itselleen sopivan.

    (1:31:33) Petteri:

    Ja tähän mä sitten mainitsin, että ite mä tykkään siitä Cocon lierihatusta, joka joskus aina sarjassa näkyy näissä spekulatiivisissa kohtauksissa, jossa mietitään, että oi voi, entäs jos Coco menee sinne Voiman pimeälle puolelle.

    (1:31:47) Petteri:

    Ja sanoin, että ihme, että siitä ei ole näkynyt cosplayta tässä conissa, vaikka kaikennäköisiä muita Witch Hat Atelier -cosseja kyllä näkyi.

    (1:31:55) Petteri:

    Ja Shirahama sanoi, että se olisi varmaan aika vaikea asu cossata, koska se on aika vaikea piirtääkin se asu myös, ja sen taia sitä ei voi sarjassa vilautella ihan liian usein. Mikä oli ihan sympaattinen huomio.

    Yhteenveto

    (1:32:13) Petteri:

    Oli tosi kiva saada mangavieraita taas.

    (1:32:16) Petteri:

    Olkoonkin, että tottakai se on vähän ehkä conin kävijöille sillä lailla hankalampaa, että he ei ehkä niin paljoa uskalla tai jaksa osallistua näihin conin ohjelmiin, ja ei ole niin paljon välttämättä avajaisissa ja päättäjäisissä mukana.

    (1:32:32) Petteri:

    Ja tämmöistä näin. Verrattuna vaikkapa animentekijöihin tai ääninäyttelijöihin, jotka on enemmän sellaisia showmiehiä.

    (1:32:38) Petteri:

    Mutta kylllä mä tosiaan uskon, että häntäkin tosiaan oltiin ihan ulkomailta asti tultu tänne coniin katsomaan, ja kyllä se meidän podcastin aiheelle on ihan hauska, että Suomeen aina välillä näitä mangantekijöitäkin tulee.

    (1:32:52) Maaret:

    Joo, ja pääsali Sibeliustalollahan oli kyllä permantotaso aika lailla täysi, että parvet oli suljettu, mutta permantotaso oli sitten täytetty hyvin. Ja se oli varmasti silleen ihan hyvä, että näyttäähän se täydemmältä, kun ei ole ripoteltu ihmisiä vähän niin kuin kolmeen kerrokseen.

    (1:33:10) Petteri:

    Mulla vähän jäi kaivelemaan se, että olisi voinut kysyä kanssa siitä, että onko hänelle näkemyksiä, tai kysytäänkö häneltä, miten hahmojen nimet translitteroidaan eri kielillä.

    (1:33:23) Petteri:

    Koska sehän on semmoinen asia, mitä voisi olla, että häneltä tullaan kysymään, että mites esimerkiksi joku Richeh tai Agott tai tällä lailla kirjoitetaan. Koska eikö tämä tosiaan ollut, että joidenkin hahmojen nimet on esimerkiksi ranskankielinen kustantaja kirjoittanut vähän eri tavalla?

    (1:33:39) Maaret:

    Joo. Juuri sillä tavalla, että "Richeh" on ranskaksi "Trice" ja "Agott" on sitten "Agathe", eli "Agathe".

    (1:33:48) Petteri:

    Niin, koska ne samat katakanat voi tulkita ihan eri tavoilla, ja tietysti Ranskassa nyt toki on vähän tämmönen oma nimienlausumiskulttuuri muutenkin.

    (1:33:58) Maaret:

    Joo. Mikäs se oli se Easthiesin… "iisuhiisu" on se katakanakirjoitusmuoto, ja siitä sitten varmaan kukin kääntäjä on vaan sillai että… "Easthies"?

    (1:34:12) Petteri:

    Easthies, joo.

    (1:34:15) Petteri:

    Se on hankalaa nää fantasianimet, jotka eivät välttämättä pohjaa mihinkään oikeen maailman nimiin. Sitten sä saat sen katakanarimpsun ja pitää sille jotain tehdä.

    (1:34:26) Petteri:

    Ja yleensähän kääntäjät ei saa edes olla yhteydessä mangan tekijöihin, tai ranoben myöskään, koska… se on sillai että älä nyt mene niitä häiritsemään, ja tällä lailla näin.

    (1:34:38) Petteri:

    Mut se on sillai, että kun Shirahama kuitenkin on enemmän tämmönen maailmanmatkaja, niin ois ollut ihan hauska kysyä, että onko hänelle näkemystä tai tuleeko hänelle tämmösiä kysymyksiä, vaikka sitten kustannustoimittajan kauttakin.

    (1:34:50) Maaret:

    Ja että näkeekö hän tärkeänä asiana sen hahmojen nimien romanisoinnin.

    (1:34:55) Petteri:

    Kun kuitenkin selkeästi ajattelee vähän tällai enemmän, että "olisi hauskaa, jos kaikki maailmassa pääsisivät sarjaani lukemaan" ja tällä lailla näin.

    Desucon 2025

    (1:35:08) Maaret:

    Desuconissa tehtiin tietysti muutakin kun haastateltiin Shirahamaa ja kuunneltiin, kun muut haastatteli sitä.

    (1:35:14) Maaret:

    Me itse pidettiin tosiaan Anime-Alias-sessio pajahommana, ja käytiin tuttuun tapaan kuulemassa ohjelmaa. Itse asiassa me ei lauantaina keretty mitään ohjelmaa oikein kuuntelemaan, koska tosiaan niissä Shirahama-jutuissa ja siinä omassa Aliaksessa meni aika lailla koko päivä.

    (1:35:36) Maaret:

    Mutta on muutama ohjelma ehditty tässä jo jälkikäteen katsoa YouTubesta, kun on tehty kesken ollutta palapeliä. Mutta ajankohtaisaiheena nyt ajateltiin, että voitaisiin vähän purkaa tätä Desuconin ohjelmakattausta.

    (1:35:53) Petteri:

    Joo. Ensinnäkin oli tämä Nyannberryn luento "Goonaamisen manifesti". Puhuja itsekin sanoi, että tällä oli tämmöinen aika clickbait-otsikko, mutta sisältö oli mun mielestä oikein mielenkiintoista.

    (1:36:06) Maaret:

    Mulle se ei ollut ollenkaan clickbait-otsikko, koska mä en oo ikinä ennen kuullut tota sanaa.

    (1:36:12) Petteri:

    Se on keksitty vasta viimeisen viiden vuoden aikana, joten...

    (1:36:16) Maaret:

    Mä oon liian vanha uusille sanoille.

    (1:36:18) Petteri:

    Semmosta se on.

    (1:36:20) Petteri:

    Mutta siis, puhuu seksuaalisista naishahmoista ja niiden katsomisesta. Ja nimenomaan itse omakohtaisesta kokemuksestaan, kun on naisista pitävä nainen.

    (1:36:31) Petteri:

    Ja kertoi siitä, että nuorempana hän oli aika semmoinen puritaaninen ajatusmaailmaltaan, ja oli sillai että "enhän minä voi näistä vähäpukeisista animenaishahmoista tykätä". Mutta jostain siitä huolimatta se kiinnostus kumpuaa, vaikka siellä olikin jotenkin semmoinen syvä itseinho vielä aluksi. Vielä senkin jälkeen, kun alkoi oikeasti seurustelemaan toisten naisten kanssa, niin oli sillai että "eihän nyt oikein näitä fiktiivisiä naisia voi kuitenkaan esineellistää."

    (1:37:00) Petteri:

    Siinä oli semmoista mielenkiintoista huomiota, että naisten seksuaalisuus ohitetaan usein silloinkin, kun BL:stä puhutaan ja sen kuluttamisesta. Että BL:nkin kuluttamista naisilla esimerkiksi lähestytään sillä tavalla jotenkin ylevästi ja epäseksuaalisesti ja tällä lailla näin.

    (1:37:18) Maaret:

    Mä oon miettinyt tuota ihan samaa juttua tässä viime aikoina, kun olen blogiini postaillut lukemistani BL-sarjoista ja siitä, miten yabai kukin niistä on ollut.

    (1:37:28) Petteri:

    Joo, näinpä.

    (1:37:30) Petteri:

    Siinä oli kaikennäköisiä semmoisia mielenkiintoisia huomioita, niin kuin se, että miten aina keskustelussa porno kuvataan misogynian muodoksi ja osaksi naisten alistamisen jatkumoa, akateemisessa maailmassa, eikä koskaan esimerkiksi naisista tykkääviltä naisilta kysytä, että haluaako he katsoa naisia myöskin, tai oteta huomioon esimerkiksi jotain cosplayaajia ja seksuaalista vapautumista mikä siitä tulee, kun cosplayaa vähäpukeisia naishahmoja, ja sillä lailla.

    (1:37:58) Petteri:

    Hänellä oli semmoinen hauska huomio siitä, että hän kuvasi, että miten tämä seksuaalisuus on niin olennainen osa tätä japanilaista popkulttuuria, niin se on semmoinen asia, mihin ihmiset pitää vähän niin kuin totuttaa asteittain. Sillain, että aloitat sieltä Shonen Jump -pasketista, ja siellä sitten vähän tulee jotain fanserviceä naamalle, ja laitat silmät kiinni ja hui. Mutta ennen pitkää alat tottua siihen, että fiktiossa sitten kuiten on sitä seksuaalisuutta ja näin.

    (1:38:22) Petteri:

    Ja hänellä oli hauska huomio, että nyt kun pandemian myötä tuli hirveä määrä yhdellä rysäyksellä uusia ihmisiä animeharrastuksen pariin. Niin he eivät ole sitten tottuneet tähän seksuaalisuuden läsnäoloon, ja tämä sitten aiheuttaa näitä kulttuurien konflikteja ja anti-kulttuuria ja kaikkea muuta tämmöistä jännittävää, mitä nuorempien harrastajien parissa nykyään näkee. Ja ollaan tosiaan sitä mieltä, että "tämähän on hirvittävää gooner-sloppia, koska tässä on seksuaalinen naishahmo", esimerkiksi jossain My Dress-Up Darlingissa tai tällai.

    (1:38:54) Petteri:

    Mutta ihan hauska luento tosiaan oli. Sääli että en ihan kokonaan sitä päässyt katsomaan, koska sain kirppariajan juuri siihen päälle, ja oli mentävä katsomaan mitä kirpparilla oli.

    (1:39:05) Maaret:

    Joo, oli kiva luento ja tommonen mun mielestä tähän päivään tosi jotenkin merkityksellinen, että puhutaan siitä, että ihmisen ei tarvitse olla semmoinen puhtauskulttuurin lipunkantaja, jotta voisi ajatella olevansa jotenkin hyvä tai tiedostava ihminen, vaan voi tehdä muutenkin.

    (1:39:23) Maaret:

    Se oli mun mielestä aika söpöä, kun hän sanoi, että hänen äitinsä tykkää hänen figuistaan ja ymmärtää niitä, ja on sillä lailla että "mm-mm, hyvät reidet".

    (1:39:32) Petteri:

    Ja sitten taas kun oli isälleen ja myöskin puolison isälle näyttänyt, että hei katsokaa millainen vähäpukeinen animetyttöfiguuri meillä on, niin he olivat olleet sillai ihan kauhistuneita, että "saako tämmöistä edes olla, eikö tämä ole sitä naisten esineellistämistä nytten? Miksi te naiset haluatte esineellistää naisia? Eikö teidän pitäisi olla tätä vastaan?" Ja sitten ne oli sillä lailla että "ei, kyllä me saadaan ihan vapaasti esineellistää naisia, jos me halutaan".

    (1:39:58) Maaret:

    Sitten Hai piti ohjelman "Kaksi isää ja ripaus taikuutta – perhesuhteet sarjassa Witch Hat Atelier". Missä ihan varsin ansiokkaasti kerrottiin sarjan itse valittuja perhesuhteita. Tämmöinen vahva found family -kulma. Ja etenkin keskityttiin näihin opettaja-oppilas-suhteisiin.

    (1:40:18) Petteri:

    Se oli ihan hauska, kun hän näytti sitä meemiä siinä, että "tykkäänkö tästä sarjasta koska se on hyvä, vai tykkäänkö siitä vain sen takia, että oma perhesuhteeni on rikki, ja tämä antaa minulle fantasian siitä, että entäs jos olisi kunnollinen isä-hahmo elämässä?"

    (1:40:32) Petteri:

    Se oli ihan sillai, että… se rakenne oli sellanen että käytiin läpi että mitä tapahtuu, mutta mielestäni tuollainen on kauhean tarpeellista myöskin sen takia, että kaikki sarjan lukijat eivät välttämättä ole huomanneet näitä teemoja siellä mitä tämä sarja sanoo. Ja tuollainen lukeminen, tavallaan, ja kertominen että mitä tässä halutaan sanoa, on omalla tavallaan arvokasta ja auttaa varmasti monia näkemään sarjan uudessa valossa.

    (1:40:57) Maaret:

    Joo, ja just hyvin siinä perjantaina ennen Shirahaman lauantaista kunniavierasohjelmaa. Niin siinä sitten ehti ehkä saada vähän uutta näkökulmaa sarjaan vielä ennen sitä kunniavierasohjelmaa.

    (1:41:11) Maaret:

    Sitten Lurkkija ja Vesu piti ohjelman "Tunteista taidetta – Luomisen ilo ja tuska animessa ja mangassa". Täähän oli vähän samanhenkinen kuin Torisohvan pari conia aikaisemmin pitämä "Musiikin kuvaaminen mangassa" -luento.

    (1:41:26) Petteri:

    Hyvinkin, Sillai että tämmöisiä erilaisia tähän aiheeseen liittyviä temaattisia juttuja on kaikissa näissä eri sarjoissa. Hirvittävän isolla effortilla tehty presentaatio sillä lailla, että niin kuin "joo, ja sitten on tää sarja, ja tää sarja, ja tää sarja, ja näissä kaikissa esiintyy tätä niin kuin jotain art block -tematiikkaa tai tällain näin".

    (1:41:46) Maaret:

    Laajasti mietittiin, miten eri sarjoissa on kuvattu taiteen tekemistä ja siihen liittyviä tunteita ja haasteita. Ja ryhmitelty niiden eri haastekategorioiden alle esimerkkejä, että voisiko minusta tai voisiko sinusta tulla taiteilija. Ja tarvitaan taiteiluun kauheasti aikaa ja rahaa, ja sitten on sitä tyhjän paperin dilemmaa ja näin edelleen. Ja kaikkien niiden alle oli löydetty useita oikein iskeviä esimerkkejä. Ja niistä sitten tavallaan se analyysi rakentui sille esimerkkien oivaltavalle järjestelylle eri kategorioiden alle.

    (1:42:25) Maaret:

    Tounis piti Villainess-animet-ohjelman. Siellä oli ryhmitellyt erityylisiä näitä villainess-sarjoja.

    (1:42:34) Petteri:

    Joo. Se oli semmoinen hauska ja tiivis läpikäynti siitä, että näitä pahimmimmisarjoja on nykyään. Miten eri tavalla ne voi jaotella. Että nää on tämmöisiä, että tämä teki jotain ihan hirveätä, ja sitten se kuoli ja syntyi uudestaan, ja nyt se saa yrittää uudelleen. Tai sitten on näitä taikakoulusetteja, tai sitten on tämmöisiä näin. Ja että niitä voi jaotella mikrogenreiksi tämän oman pienen genrensä sisälle. Ja sitten on sillä lailla, että näitä on tämmöisiä yhteensä kuusi, mitä on animeksi tehty, ja tässä ne on, ja…

    (1:43:06) Petteri:

    Se on hauska, kun siinä oli sillai että miksi niitä tehdään, ja mitä ne voi käsitellä verrattuna muihin. Että minkä takia nimenomaan se pahishahmo päähenkilönä – tai ei välttämättä päähenkilönä, mutta ainakin nimihenkilönä – voi olla mielenkiintoinen lähestymistapa tällaiseen fantasiasarjaan.

    (1:43:23) Maaret:

    Joo. Se oli hauska, kun hän veti johtopäätöksiä sillä tavalla, että kun se pahismimmi-hahmo on siinä sarjan keskiössä, ja se on se minkä takia se sarja on mielenkiintoinen, eikä vain semmoinen self-insert-hahmo, jonka on tarkoitus katsoa niitä kymmentä poikaa siinä rivissä. Vaan että otetaan tämmöinen sivuroolipahismimmi, ja laitetaan tämä teoksen päähenkilö sen kenkiin.

    (1:43:50) Maaret:

    Mikä antaa sille roolille sitten vapautta olla semmoinen höpsömpi, ja ei tarvitse noudattaa niitä tarinankulkuja, toisin kuin sen tarinan päähenkilön tässä kontekstissa. Että jos ollaan vaikka pelissä, niin se pelin päähenkilö on sitten se joku valon taikamimmi, ja pahismimmi on sitten se joku pikkupahis, ja sitten nostetaan se sivurooli pääosaan, ja siitä saadaan sitten vähän erilaista vapautta siihen, että miten se voi toimia.

    (1:44:18) Petteri:

    Sitten oli "Mangakaksi Suomesta Japaniin", jonka pitivät Enewald ja siskonsa Edea, joista Enewald oli tosiaan ollut Silent Manga Auditionissa osallisena, kisaajana, ja vissiin jonain vuonna ihan voittikin, ja käynyt siellä Japanissa sitten tällaisessa niinkun sharehousessa siellä, jossa sitten oli kansainvälisellä porukalla sitten mangaa tehty, ja ihan kustantajallekin – ei nyt sanottu suoraan, mutta vissiin tolle Comic Zenon -lehdelle, pitchattu näitä systeemejä, joka tätä Silent Manga Auditionia vetää.

    (1:44:52) Petteri:

    Ja siinä oli tämmönen konsepti, että tää Edea vähän niinkun haastatteli tätä siskoaan Enewaldia, että no millaistas siellä Japanissa oli, ja millaista oli tehdä, ja tällain näin. Ja huomasin tässä vasta jälkikäteen, että itse asiassa mullahan on Edealta, aikoinaan olen lukenut jotain sen tekemiä omakustanteita ja niistä ihan kirjoittanut Anime-lehteenkin, silloin kun siellä oli se omakustannesarjakuvapalsta.

    (1:45:14) Petteri:

    Mutta tosiaan Enewald oli avustajahommiakin tehny siellä. Ja tarkoituksena olisi palata sinne Japaniin vielä yrittämään päästä mangaa julkaisemaan, kun saa opiskelut loppuun.

    (1:45:25) Petteri:

    Ja tässä sitten vasta luentoa katsoessani tajusin, että niin, tämähän sen tunnetuin one-shotti niin oli semmoinen, minkä mä oon itekin nähnyt silloin muutama vuosi sitten, kun se somepalvelu X:ssä, silloinen Twitter, kiersi. Joka alkaa siitä, että Yhdysvaltain presidentti kättelee alienia vahingossa kielestä, ja sitten alienit tajuaakin, että ihmiset maistuu tosi herkulliselta.

    (1:45:48) Petteri:

    Se oli semmonen mitä pari vuotta sitten jaettiin tosi paljon, että tuolla twiitilla oli 12 000 retwiittiä ja 74 000 tykkäystä. Tosin kertoi, että se oli sitten sellainen, mikä sai tosi paljon reaktioita englanninkielisessä maailmassa mutta ei siellä Japanissa sitten niinkään, joten siitä ei sitten tullut erityisen isoa hittiä siellä.

    (1:46:06) Petteri:

    Koko ajan hän toisteli tässä, että miten on vähän vaikeeta, kun hän ei oikeastaan tiiä, että miten näitä sarjakuvia tehdään, ja vähän niin kuin oli silleen vahingossa jotenkin päätynyt… ja se on vähän sillä lailla kummallista kun hän kuitenkin selkeästi paljon oli niitä tehnyt.

    (1:46:20) Petteri:

    Sanoi kaiken näköisiä kulttuurieroja mitä oli tullut vastaan, niin kuin se että japanilaisille hahmot on tosi tärkeitä, joten sieltä oli tullut kommenttia että voisi esimerkiksi olla kiva jos tällä sun päähenkilöllä ei olisi avaruuskypärää koko ajan päässä, vaan että sen kasvotkin näkyisi jossain vaiheessa. Tai että ei haluta niinkun… ei kelvannut idea että voisi tehdä partiolaisista jotain, kun japanilaiset ei tiedä että mitä partiolaiset on ja tämmöistä näin.

    (1:46:46) Petteri:

    Jännittävän perustavanlaatuisia kysymyksiä tuli yleisöstäkin sieltä sitten. Kun sieltä yleisöstä kysyttiin, että niin siis mikä se editori siis on, ja mitä se tarkoittaa, että onko se vähän niinkuin manageri, ja mistä ne tulee ne editorit, että onko ne mangapiirtäjiä itse, ja onko niillä joku koulutus, että millä osaamisella ja krediiteillä ne antaa sitä palautetta ja vaatii jotain muutoksia. Ja sitten mä sitä katsoessa mietin, että no Genshikenhän meille kertoo että miten editoriksi tullaan: että sä meet työhaastatteluun ja kerrot, että oot ollut yliopiston mangakerhossa, ja sitten sä meet töihin ja…

    (1:47:18) Maaret:

    Genshiken on nykyisin vanhaystävien sarja.

    (1:47:19) Petteri:

    Ehkä Bakumankin on. Sielläkin kerrotaan, että mitä ne editorit on ja sillai.

    (1:47:25) Maaret:

    "More gags."

    (1:47:25) Petteri:

    "Needs more gags." Kyllä, joo.

    (1:47:30) Maaret:

    Se oli hauska siellä yleisökommenteissa, kun kuuli sieltä, että "hei, mä tiedän ton tyypin. Siellähän on Animurojen Jontte." Ja näin edespäin.

    (1:47:39) Petteri:

    Joo, ja Mettekin kysyi kysymyksen.

    (1:47:42) Petteri:

    Ihan mielenkiintoista kuulla tämmöistäkin.

    (1:47:45) Maaret:

    Joo. Hauskan erilainen, omakohtainen tarina.

    (1:47:49) Maaret:

    Sitten oli Lohen Cillan, Nitan ja Myyn "Mechaan siitä, monsieur – Länsiteokset animemyllyssä", jossa esiteltiin neljää animea, jotka pohjautuu länsiteoksiin.

    Ja mietittiin sitten, että mitä yhtäläisyyksiä ja mitä toisaalta sitten nimenomaan animemaisia eroja niistä löytyi.

    (1:48:11) Maaret:

    Että oli tämä Turtles-anime, jossa ne muuttuu semmoisiksi höpsöiksi megaturtleseiksi, semmoisiksi supersayalaisiksi, ja sitten oli semmoinen vanhempi Robin Hood -anime, ja Tehotytöt-anime, ja Gankutsuou eli Monte Criston kreivi -anime.

    (1:48:28) Petteri:

    Jännittävällä tavalla valittu nämä nimenomaiset teokset, mutta toki ne aika laajasti ja eri tavoilla kuvaa sitä, että miten eri tavoilla länsimaisia teoksia pystyy animeksi sovittamaan.

    (1:48:42) Maaret:

    Joo. Ja niiden kautta pystyttiin löytämään kivasti erilaisia näkökulmia. Tuotiin esille sillai kanssa kokoavasti, että näiden esimerkkisarjojen kautta saadaan vähän sitä, että miten hahmofiilikset ja niiden syventäminen on animessa tosi tärkeää. Siinä missä juonelliset ansiot voi välillä jäädä lapsipuolen asemaan ja silleen.

    (1:49:04) Maaret:

    Että vaikka se Robin Hood -anime vähän ehkä monessa mielessä onkin derppistä, ja ei se Robin Hood nyt voi mikään varkaiden johtaja ollaja näin. Niin sitten sieltä löytyykin yllättävän mielenkiintoisia rooleja naishahmoille. Ja tietysti otettiin kaikki irti siitä, miten Gankutsuoussa on heitetty lesbot ulos ja homot sisään, ja mistäs tämä nyt johtui.

    (1:49:28) Petteri:

    Joo, se oli sääli.

    (1:49:30) Petteri:

    Mielenkiintoisella tavalla tosiaan valittu nää, ja siinähän vähän oltiin sillä lailla, että oltiin otettu tämmösiä, missä on paljon tämmösiä animemaisuuksia. Että esimerkiksi Muumeista ei oo kauheesti sanottavaa, koska se sitten ei oo erityisen japanilainen.

    (1:49:46) Maaret:

    Niin kuin se on kuitenkin puoliksi ei-japanilainen tuotanto ja sillai.

    (1:49:51) Petteri:

    Niin, joskin mä vähän opponoisin, että kyllä Muumeihinkin vähän on varmaan laitettu lisää sitä, että poliisi on hoopo koheltaja. Että se tulee sieltä Japanin puolelta. Ja sit kun ne ampuu ilotulitteita siellä, niin ne on semmosia japanilaistyylisiä ilotulitteita. Että laitetaan se pallo sinne putkeen, ja se putki ampuu sen taivaalle, ja sillai. Mutta joo.

    (1:50:09) Maaret:

    Niin, ja tietysti Bouken nikki, eli se jatkosarja, siellä on sitten etenkin visuaalisesti paljon enemmänkin semmoista kaikkea hikipisaraa ja näin edespäin.

    (1:50:18) Petteri:

    Joo, ja sitten tietysti se, että tullaan etsimään kuumia lähteitä, niin ei ehkä suomalaiselle tulisi ensimmäiseksi mieleen kuumat lähteet tai mitään.

    (1:50:28) Maaret:

    Tehotytöt-anime kuulosti siltä, että oli aika tehokkaasti teurastettu alkuteos, vaikka en ole kyllä koskaan edes Tehotyttöjä katsonut.

    (1:50:36) Petteri:

    Minä olen. Minulla on pikkusisaruksia, jotka katsoivat aamupiirrettyjä, ja siinä tuli oltua samassa huoneessa samaan aikaan, ja… kyllähän se oli ihan hauska kyllä, että näen että minkä takia sama sarjan luoja lähti sitten My Little Pony -sarjaa tekemään sen jälkeen. Semmoista hauskaa, itsetietoista genreparodiaa.

    (1:50:57) Petteri:

    Muistan, kun se anime alkoi silloin vuosia, vuosia sitten ja siitä netissä puhuttiin, ja muistan, että jo siihen aikaan Lohen sisarukset puhui, että "ei hitto, professori Utonium on kolmiulotteinen, ei tällaista voi olla." Ai että, those were the times.

    (1:51:12) Maaret:

    Kaikki on väärin.

    (1:51:14) Maaret:

    Sitten Nemoria ja Jäniskeisari piti "Sherlock Holmes Japanissa – animea ja kulttuurihistoriaa" -setin, puhuivat siellä.

    (1:51:24) Maaret:

    Se oli semmoinen vähän niin kuin kaksiosainen yhteisohjelma, että ensin Nemoria puhui siitä tavallaan Sherlock Holmesin hahmon ja niiden kirjojen kulttuurihistoriasta, että miten ne on tullut Japaniin ja miten ne on saavuttanut siellä suosiota.

    (1:51:42) Petteri:

    Niin ja se salapoliisiromaanien ja dekkarien syntyminen ja kehittyminen Japanissa.

    (1:51:49) Maaret:

    Mm. Eri trendit siellä ja sillä tavalla. Ja sitten Jäniskeisari puhuu jälkipuoliskolla enemmän siitä, että miten Sherlock-hahmot näkyy animessa ja mangassa nykyisin.

    (1:52:02) Petteri:

    Tää oli ihan jännä, kun tää oli näin vahvasti kaksiosainen. Et jotkut sano, että sehän oli ihan hauska, että tämmönenkin rakenne on, mutta olihan se vähän sillai hassua, että ensin tosiaan toinen seisoo tyhjän panttina toisen puoliskon, ja sitten toinen seisoo tyhjän panttina jälkipuoliskon, että…

    (1:52:20) Maaret:

    Niin se on ehkä sitten tuommosessa, että pitäisikö siinä yrittää jotenkin varata siitä eturivistä joku penkki tai jotain, mihin voisi mennä istumaan tai jotain.

    (1:52:29) Petteri:

    Niin. Jos ei ole yksi iso luento, vaan enemmänkin kaksi puolikasta luentoa hitsattuna keskeltä yhteen, niin…

    (1:52:38) Maaret:

    Niin, jotka käsittelevät samasta aiheesta vähän eri näkökulmia.

    (1:52:43) Petteri:

    Kyllä siinä toki jälkimmäisessä puoliskossa viitattiin ensimmäiseen puoliskoon, että joo, "kuten oli puhetta, niin nämä Honkaku-mysteerit" ja sillä lailla.

    (1:52:50) Maaret:

    Kyllähän ne tuki toisiaan, alkupuolisko pohjusti ja jälkipuolisko toi sen anime-manga-ulottuvuuden. Puhuttiin siitä, että eri sovituksiin valitaan sitten sellaisia painotuksia Sherlockin hahmoon, mitä juuri tähän teokseen halutaan. Ja sitten eri hahmoja, jotka saattaa olla pienemmässä roolissa, tai esiintyä vaikka vain pari kertaa niissä Sherlock-kirjoissa, niin on tullut vähän niin kuin länsimaisissakin sovituksissa sellaisia kaanon-juttuja, että aina pitää olla se Moriarty siellä, ja aina pitää olla neiti Hudson ja Irene Adler.

    (1:53:30) Petteri:

    Tämmöistä näin. Totta kai Sherlock Holmes on flanderisoitunut tässä vuosisatojen saatossa, että näinhän se lännessäkin on tapahtunut. Se oli ehkä ihan hauska huomio, että miten Sherlock Holmes on lännessä ja Japanissa flanderisoitunut pikkusen eri suuntaan. Että Japanissa on ehkä keskitytty enemmän siihen sosiaaliseen eksentrisyyteen, siinä missä lännessä ollaan keskitytty ehkä enemmän… no mihinköhän, en mä tiedä, ehkä johonkin huumeriippuvuuteen tai johonkin naurettavaan yliluonnolliseen päättelykykyyn tai jotain tällaista.

    (1:54:02) Maaret:

    Siinä myös hauskasti otettiin esille, että miten tätä Holmes-Watson-dynamiikkaa sitten vaikka näkee muuallakin kuin nimenomaisissa Sherlock Holmes -sarjoissa, niin kuin The Case Files of Jeweler Richard, ja Vanitaksen kirja tietysti, ja Lord El-Melloi, ja Undead Girl Murder Farce ja sillai. Mikä hyvinkin on, että monet japanilaiset ottaa siitä, ammentaa inspiraatiota ja tekee semmoisen selkeän Holmes-Watson-pariskunnan siihen teoksen keskiöön, mutta se ei ole varsinaisesti Sherlock Holmes-tarina.

    (1:54:38) Petteri:

    Ja saattaa olla yliluonnollisiakin juttuja, niin kuin jossain… In/Spectre, esimerkiksi, joka ohimennen siinä luennolla näytettiin ja tämmöistä.

    (1:54:48) Maaret:

    Hauskan innovatiivinen tapa rakentaa tämmönen coniluento.

    (1:54:53) Maaret:

    Sitten oli vielä Henri Pirilän "Transmiehet englanninkielisessä mangassa".

    (1:54:58) Petteri:

    Josta oltiinkin jo aikaisemmin puhuttu, koska Henri oli meiltä kysynyt, että miten coniin pääsee pitämään ohjelmaa.

    (1:55:04) Maaret:

    Joo, ja onneksi pääsi, koska hyvin ansiokas luento.

    (1:55:07) Petteri:

    Kyllä, tämä oli oikein hauska, että hauska meininki oli päällä ja sai yleisön mukaan, että naurettiin siinä yhdessä, mutta silti sisältö oli ihan selkeetä asiaa, että tämmöisiä nämä on, ja tämä on vähän ongelmallinen, mutta tämmöistä tämä sitten on.

    (1:55:22) Maaret:

    Joo, kävi läpi sillai kronologisessa järjestyksessä transmaskuliinisia kuvauksia mangassa monen vuosikymmenen ajalta, ja just sillä tavalla, että jotkut esimerkit sisälsivät vähän enemmän onnistuneita ja jotkut vähän vähemmän onnistuneita kuvauksia.

    (1:55:36) Petteri:

    Mut se oli ihan hauska, hauska lähestymistapa, että "no tää on vähän niinku tää mun guilty pleasure", että tavallaan vaikka tää on tosi huonoa makua edustavaa, niin siitä huolimatta tää on jotenkin sillai affirmatiivinen ja validoiva.

    (1:55:48) Maaret:

    Niin, että jollain tavalla kuitenkin resonoi. Ja se oli mun mielestä tosi mielenkiintoista, että tuotiin tosi kivasti esille se, että semmoinenkin kuvaus, jossa on ongelmallisia puolia jotka on ihan selkeän ongelmallisia, voi olla mieleenpainuva ja jollain tavalla tärkeä, vaikka siinä tiedostaisikin lukijana ne ongelmallisuudet.

    (1:56:08) Petteri:

    Niin, niin. Se oli hauska, kun tuli opittuakin monia sarjoja, joista ei ollut aikaisemmin kuullut, niin kuin just tää Tsukasa Hojon manga ysäriltä, jossa jäbä päätyy asumaan sukulaisperheen luokse, jotka on transpariskunta, ja sit siellä on kaikkea semmoista todella höpsöä sukupuolikommellusta, niin kuin että "Oi voi, isä ei osaa laittaa ruokaa, koska hän on mies. Tämmöistä tämä on, kun on mies. Ei ole miehenä syntynyt – mutta kaikkihan tietää, millasia ne miehet on."

    (1:56:36) Petteri:

    Mutta joo, positiivisen kautta, ja… Se oli ihan...

    (1:56:38) Maaret:

    Mietittiin kaikista näistä transkuvauksista sekä niitä ansioita että heikkouksia mielenkiintoisilla tavoilla. Sillai että vaikka Fire Punchissa on resonoivan todellinen, mutta samalla tosi ankee kuvaus siitä, että jos on trans, mutta ei pysty transitioitumaan, koska keho on kuolematon ja regeneroi itsensä, ja sitä ei sen takia voi muokata.

    (1:57:02) Petteri:

    Ankeita tämmöset.

    (1:57:04) Maaret:

    Niin, ja sitten, että Wandering Son, merkittävä transmangateos, ja kulttuurihistoriallisesti kiinnostava sarja…

    (1:57:12) Petteri:

    …Mut vähän tylsä.

    (1:57:14) Maaret:

    …Vähän tylsä ehkä, ja vähän outoa, kun sitten se yksi transpoika siinä sarjassa kuvataan vähän semmosena trans-lite-kokemuksena.

    (1:57:22) Petteri:

    Mm, mm.

    (1:57:24) Maaret:

    Muhun toi Wandering Son ei koskaan iskenyt sillä lailla kauhean isosti, niin oli jotenkin tosi kiva kuulla.

    (1:57:30) Petteri:

    …Ettei ole ainoa, jonka mielestä se on vaan vähä tylsä.

    (1:57:33) Maaret:

    Niin.

    (1:57:35) Maaret:

    Joo. Ja sitten joku sarja kyseenalaistaa sukupuoliroolit kokonaan, ja joku toinen sitten vaan sen, että "miksi minun, joka olen mies, pitäisi sopia naisen sukupuolirooliin", ja silleen, että on hyvin erilaisia näkökulmia ja lähtökohtia.

    (1:57:50) Petteri:

    Mutta erinomaista tosiaan, että Henri uskaltautui pitämään ohjelmaa ja toivottavasti pitää vastaisuudessakin, koska oli tosiaan ihan hauska.

    (1:57:58) Maaret:

    Kyllä.

    (1:58:00) Petteri:

    Lisäksi mulla oli sitten vähän muitakin haastattelujuttuja joihin tuli conin aikana osallistuttua. Nimittäin Yle on tekemässä dokumenttisarjaa siitä, että miten anime ja manga tuli Suomeen. Ja me sitten niidel-Jussin kanssa kertoiltiin niille kameralle vähän näitä historiajuttuja.

    (1:58:15) Petteri:

    Se oli hauskaa, kun ne ihan aluksi kysyi meiltä, että ollaankos me niitä skenen vanhoja jääriä sitten? Ja mun selkärankareaktio oli välittömästi, että "no ei tietenkään, ne vanhat jääräthän on niitä Janne Kemppejä ja Jari Lehtisiä ja Nikandereita ja semmosia."

    (1:58:30) Petteri:

    Mutta sitten mä tajusin, että niin, eipä niitä ole kyllä tässä 10-15 vuoteen ihan hirveästi täällä coneissa näkynyt, että… ehkä? Se on tosi kummallinen ajatus jotenkin.

    (1:58:40) Petteri:

    Mutta ihan hauska oli päästä avaamaan vähän tätä animetapahtumien historiaa Suomessa ja sitä, että miksi nää meidän tapahtumat on semmosia kuin ne on, ja miten nää syy-seuraussuhteet on mennyt, ja minkä takia näin, kun Finncon-Animeconista lähettiin, ja meillä on ihan erilaiset animetapahtumat sen takia kuin vaikka Ruotsissakin, tai sitten tietysti Amerikassa, missä on sekä fanitapahtumia että ammattilaisten kaupallisia tapahtumia. Mutta niissäkin sitten on aika vahvasti semmonen erottelu sellaisen kaupallisen paneelin, ammattilaispaneelin, ja fanipaneelin, faniohjelman välillä. Siinä missä meillä Suomessa, kun meillä ei ole juurikaan kaupallista toimintaa. Niin meillä on sitten pelkästään näitä fanipaneeleja, tai luentoja tässä tapauksessa.

    (1:59:26) Petteri:

    Jännä ajatella, että mitä semmoiset asiat mitä pitää itsestään selvänä yleistietona, voi olla toisille ihan vieraita. Niin kuin vaikka se, että se oli niille vähän vieras ajatus, että miksi ihmeessä kaupallisesti järjestetyt tapahtumat olisi huonommin järjestettyjä kuin vapaaehtoisvoimin järjestetyt? Koska yleensähän kaupallisilla toimijoilla on enemmän resursseja.

    (1:59:44) Petteri:

    Mutta näinhän se nyt vaan on mennyt, että kaupallisessa toiminnassa pitää miettiä koko ajan, että mitä on taloudellisesti järkevää tehdä. Siinä missä harrastetoiminnassa taas on teoriassa ääretön määrä resursseja käytettävänä, kun ihmiset tekee sitä huvikseen.

    (1:59:58) Maaret:

    Mm. Heti kun ollaan kaupallista conia tekemässä, niin tuleekin sellaisia kysymyksiä, että pitäisikö työvoimalle esimerkiksi maksaa palkkaa.

    (2:00:07) Petteri:

    Sekin, mutta myöskin se, että kannattaako meidän mihin hommiin tätä meidän vähäistä työvoimaa laittaa, tai näitä vähäisiä vapaaehtoistyövoimia, että keskitytäänkö me vessojen siivoamiseen, vai siihen, että vesipisteet on täynnä vettä? Tarviiko meillä vesipisteitä ollakaan ylipäätään, voisiko siitä karsia? Tämmöistä näin.

    (2:00:27) Petteri:

    Ja mainittiin tosiaan tietysti, että meidän suomalaisen animeharrastamisen erikoispiirre on tietysti se, että me ollaan pyritty järjestämään sisältöä, tekemistä ja puheohjelmaa ja semmoista tänne tapahtumiin, koska ennen vanhaan se oli vähän semmoista, että eipä ollut oikein mitään – ihmiset tuli tapaamaan toisiaan, mutta ei siellä coneissa oikein mitään animeen ja mangaan liittyvää sisältöä ollut.

    (2:00:50) Maaret:

    Hengailuconit.

    (2:00:51) Petteri:

    Niin.

    (2:00:53) Petteri:

    Kertoivat, että eivät kuulemma olleet käyneet yhdessäkään puheohjelmassa kuitenkaan, vaikka olivat conissa jo kolmatta päivää. Ja tähän sitten hyvässä hengissä vitsailin, että "no, eipä se mitään, ette te ole ensimmäisiä ettekä viimeisiä median edustajia jotka Desuconissa käy ilman että käyvät katsomassa yhtään, että mitä niissä puheohjelmasaleissa tapahtuu."

    (2:01:13) Petteri:

    Kyllä mä siinä niin kuin mainitsin, että täällä on kaikennäköistä tämmöistä, että… esimerkiksi että miten Sherlock Holmesin perintö näkyy japanilaisessa mysteerigenressä ja näin eespäin. Ja sitten sano, että "Oi, toihan kuulostaa tosi mielenkiintoiselta."

    (2:01:26) Petteri:

    "Hm, sääli ettet mennyt katsomaan. Se oli jo se ohjelma."

    (2:01:28) Maaret:

    Toisaalta, onneksi ne on videoitu monet.

    (2:01:31) Petteri:

    Onneksi ne on, kyllä.

    (2:01:32) Maaret:

    Että ei oo välttämättä mitään...

    (2:01:33) Petteri:

    Pysyvästi menetetty.

    (2:01:35) Maaret:

    Niin.

00:51 – KUULUMISET: CLOUD TABICINELTÄ

04:03 – KAMOME SHIRAHAMA DESUCONISSA: ESITTELY

08:43 – KAMOME SHIRAHAMA: TAITEILIJAN TAUSTAT

14:53 – KAMOME SHIRAHAMA: ENIALE & DEWIELA

17:10 – KAMOME SHIRAHAMA: TUOTANTO JA TYÖSKENTELYTAVAT

22:38 – KAMOME SHIRAHAMA: TAIDE JA TAITEELLISET VAIKUTTEET

29:32 – KAMOME SHIRAHAMA: WITCH HAT ATELIERIN LÄHTÖKOHDAT

30:07 – KAMOME SHIRAHAMA: WITCH HAT ATELIERIN MAAILMANRAKENNUS

47:39 – KAMOME SHIRAHAMA: WITCH HAT ATELIERIN TEEMAT JA HAHMOT

01:04:38 – KAMOME SHIRAHAMA: ANIMESOVITUS

01:09:34 – KAMOME SHIRAHAMA: WITCH HAT ATELIER KITCHEN

01:11:47 – KAMOME SHIRAHAMA: JENKKISARJAKUVIEN KANSITAIDE

01:21:52 – KAMOME SHIRAHAMA: MUUT TYÖT

01:26:45 – KAMOME SHIRAHAMA: LOPUKSI

01:32:09 – KAMOME SHIRAHAMA: YHTEENVETO

  • Ranskajulkaisussa monet nimet on lokalisoitu eri tavalla kuin jenkkijulkaisussa:

    • Richeh (リチェ, riche) on Trice

    • Agott (アガット, agatto) on Agathe

    • Qifrey (キーフリー, kiifurii) on Kieffrey

    • Olruggio (オルーギオ, oruugio) on Olugio

    • Beldaruit (ベルダルート, berudaruuto) on Berdalute

    • Easthies (イースヒース, iisuhiisu) on Ysheath

01:35:03 – DESUCON 2025

02:01:35 – HAMPAANKOLOSSA: TOILET-BOUND HANAKO-KUN

02:05:51 – KUULIJAKOMMENTTI: ANIMEN SUORATOISTOPALVELUT

02:17:09 – KUULIJAKOMMENTTI: INIO ASANO

02:25:56 – KUULIJAKOMMENTTI: SARJASUOSITUKSIA

02:34:04 – LUKUJONOSSA: WITCH HAT ATELIER 8-13

03:16:26 – LOPETUS

46: Miksi manga esineellistää?

in

Tässä jaksossa puhumme esineellistämisestä: siitä mitä se on, siitä miten mangassa ja muussa viihteessä ilmenee, siihen liittyvistä kulttuurieroista ja siitä, onko se aina pahasta. Ajankohtaisina aiheina puhumme Spy x Familyn ja The Case Study of Vanitasin tulevista animesovituksista, Twisted Wonderland -mobiilipelin ensimmäisestä mangaversiosta sekä siitä, miten Erica Friedman liittyi keskusteluun Seven Seasin ranobeleikkauksista liittyen I’m in Love with the Villainessiin. Lukujonossa ovat esseemanga Secretly, I’ve Been Suffering About Being Sexless ja Witch Hat Atelierin pokkari 7.

esineellistaminen.jpg
 
 

04:59 – Esineellistäminen: Termimäärittelyä

08:47 – Esineellistäminen: Fanipalvelun konsepti

17:24 – Esineellistäminen: Hahmokulttuuri

44:51 – Esineellistäminen: Onko se aina väärin?

01:10:34 – Esineellistäminen: Yhteenveto

01:12:41 – Spy x Familyn ja The Case Study of Vanitasin animesovitukset

01:26:36 – Twisted Wonderlandin mangasovitus

01:31:06 – Seven Seasin ranobemuokkauskohu ja Erica Friedman

01:41:14 – Kuulijakommentteja

01:56:45 – Lukujonossa: Secretly, I’ve Been Suffering About Being Sexless

02:10:58 – Lukujonossa: Witch Hat Atelier 7

02:21:13 – Lopetus

43: Witch Hat Atelier

in

Witch Hat Atelier on Kamome Shirahaman fantasiasarja, jonka maailmassa magia toimii piirtämällä. Ajankohtaisina aiheina puhumme Kadokawan Harta-lehden tulevasta sisarlehdestä Ao kishi, jonne Aron morsiamet siirtyy, sekä Japanin vuoden 2020 parhaiten myyneistä mangasarjoista. Lukujonossa on ITKZ:n BL-manga The Titan’s Bride, jossa päähenkilö päätyy fantasiamaailmaan jättiprinssin puolisoksi.

witchhat.jpg
 
 

09:16 – Witch Hat Atelier: Esittely

13:03 – Witch Hat Atelier: Maailmanrakennus

22:21 – Witch Hat Atelier: Taikuus

29:02 – Witch Hat Atelier: Taide ja visuaalit

33:51 – Witch Hat Atelier: Qifrey

40:01 – Witch Hat Atelier: Olruggio

43:10 – Witch Hat Atelier: Coco, Agott, Tetia ja Richeh

59:17 – Witch Hat Atelier: Julkaisu ja yhteenveto

01:06:25 – Kadokawan uusi lehti Ao Kishi

01:15:32 – Japanin mangamyynnit 2020

Japanin 10 myydyintä mangasarjaa vuonna 2020:

  • 1: Demon Slayer: Kimetsu no yaiba (82 345 447 kpl)

  • 2: Kingdom ( 8 251 058 kpl)

  • 3: One Piece (7 709 667 kpl)

  • 4: Haikyu!! (6 212 099 kpl)

  • 5: Jujutsu kaisen (6 702 736 kpl)

  • 6: The Promised Neverland (6 368 445 kpl)

  • 7: The Quintessential Quintuplets (6 145 591 kpl)

  • 8: My Hero Academia (6 003 589 kpl)

  • 9: Spy x Family (4 541 589 kpl)

  • 10: Titaanien sota ( 4 326 012 kpl)

Japanin 5 myydyintä ranobesarjaa vuonna 2020:

  • 1: Demon Slayer: Kimetsu no yaiba

  • 2: Re:Zero

  • 3: Kun jälleensynnyin hirviönä

  • 4: Sword Art Online

  • 5: The Apothecary Diaries

01:35:14 – Lukujonossa: The Titan’s Bride

01:54:03 – Lopetus

36: Patriootti Moriarty

in

Palaamme Sherlock Holmesin arkkivihollisesta kertovan Patriootti Moriartyn pariin sen tässä kuussa alkaneen TV-animesovituksen kunniaksi. Ajankohtaisiksi aiheiksi nostamme Witch Hat Atelierin voiton Harvey-palkintogaalassa ja odotetun suru-uutisen siitä, ettei Ivrea tule julkaisemaan suomeksi Aoha Riden viimeisiä pokkareita. Puhumme myös Kuroshitsujin mangaka Yana Toboson haastattelusta, jossa hän kertoo työstään Disneyn Twisted Wonderland -mobiilipelin käsikirjoittajana ja hahmosuunnittelijana. Lukujonossa katsastetaan nolkytluvun suosituimpiin kuulunut fantasiaseikkailu D.Gray-man ja BL-guru Haradan tuotannon lempeämpää päätä edustava One Room Angel.

moriarty_pieni.jpg
 
 

05:24 – Kuulijakommentteja: George Lucasista

07:20 – Kuulijakommentteja: Goodbye my Rose Garden ja Requiem for the Rose King

09:30 – Kuulijakommentteja: Millaisia mangakeräilijöitä olemme?

17:06 – Kuulijakommentteja: Harlekiini-mangoista

20:48 – Viz sai Aoha Riden julkaistua loppuun ennen Ivreaa

28:18 – Witch Hat Atelier voitti parhaan mangan Harvey-palkinnon

34:04 – Yana Toboson haastattelu Twisted Wonderland -mobiilipelistä

59:37 – Patriootti Moriarty: Yleisesti

01:05:12 – Patriootti Moriarty: Rakenne ja suhteutuminen Sherlock-loreen

01:17:17 – Patriootti Moriarty: William, Albert ja Lewis

01:29:56 – Patriootti Moriarty: Eversti Moran ja Fred

01:35:22 – Patriootti Moriarty: Von Herder, neiti Moneypenny ja Jack Renfield

01:39:48 – Patriootti Moriarty: Sherlock, Mycroft, Lestrade ja kumppanit

01:50:20 – Patriootti Moriarty: Irene Adler

01:57:13 – Patriootti Moriarty: Taide ja julkaisu

02:06:01 – Patriootti Moriarty: TV-animesovitus

02:13:22 – Patriootti Moriarty: Spoileriosio (pokkarin 6 lopusta)

02:21:50 – Patriootti Moriarty: Yhteenveto

02:23:38 – Lukujonossa: D.Gray-man

02:38:12 – Lukujonossa: One Room Angel

02:48:44 – Lopetus

31: Kasane

in

Daruma Matsuuran Kasane on jännitysdraama, jossa päähenkilö varastaa itseään kauniimpien naisten kasvoja voidakseen luoda uraa näyttelijänä. Puhumme myös siitä, miten Amazon poisti erinäisten manga- ja ranobesarjojen digijulkaisuja Kindle Storesta seksuaalisen sisällön vuoksi, mangan menestymisestä Eisner-palkintogaalassa sekä Pohjois-Amerikan myyntiluvuista vuodelle 2019. Lukujonossa on Shoko Conamin romanttinen kohelluskomedia Zombie Cherry, jossa päähenkilöstä tulee vahingossa elävä kuollut.

kasane_kannet.jpg
 
 

09:12 – Kuulijakommentteja

09:55 – Kindle Storen sisältösäännöt ja sarjojen seksuaalinen sisältö

14:12 – Pointti 1: Pandemian vaikutus sisällöntarkistukseen

18:15 – Pointti 2: Amerikkalaiset kieltävät seksin kaikilta

29:51 – Pointti 3: Myös australialaiset kieltävät seksin kaikilta?

46:36 – Eisner-palkinnot

56:20 – Pohjois-Amerikan mangamyyntiluvut vuodelle 2019

  • ComicsBeat: Looking at BookScan: 2019

  • Vuoden 2019 myydyimmät mangantekijät:

    • 1: Kohei Horikoshi (702 482 kpl, My Hero Academia)

    • 2: ONE (207 629 kpl, One Punch Man & Mob Psycho 100)

    • 3: Sui Ishida (201 405 kpl, Tokyo Ghoul)

    • 4: Junji Ito (152 631 kpl)

    • 5: Hirohiko Araki (145 795 kpl, JoJo’s Bizarre Adventure)

    • 6: Akira Toriyama (132 688 kpl, Dragon Ball)

    • 7: Kaiu Shirai & Pozuka Demizu (124 093 kpl, The Promised Neverland)

    • 8: Koyoharu Gotouge (115 983 kpl, Demon Slayer)

    • 9: Akira Himekawa (112 474 kpl, The Legend of Zelda)

  • Vuoden 2019 kustantajajakauma (kokonaispokkarimäärän mukaan) ja sarjat joiden ykköspokkaria on myyty yli 10 000 kappaletta:

    • 58 % – Viz

      • My Hero Academia, Junji Ito, Tokyo Ghoul, JoJo, One-Punch Man, Komi Can’t Communicate, Pokémon, Dragon Ball Super (kaikki yli 20k)

    • 13 % – Kodansha Comics

      • Sailor Moon, Fire Force, Fairy Tail, 7 kuolemansyntiä, Titaanien sota

    • 12 % – Yen Press

      • Kuroshitsuji

    • 9 % – Seven Seas

      • I Want to Eat Your Pancreas (vain 9k)

    • 5 % – Dark Horse

      • Berserk (31k), Mob Psycho 100

    • 2 % – Vertical (Kodansha)

      • Chi’s Sweet Home

    • 1 % – SuBLime (Viz)

    • 0 % – Muut

01:23:17 – Kasane: Yleisesti

01:29:28 – Kasane: Teemat

01:50:38 – Kasane: Visuaalit

01:59:56 – Kasane: Julkaisu

02:02:15 – Kasane: Spoileriosio – Niina Tanzawa (pokkarit 3-6)

02:13:47 – Kasane: Spoileriosio – Saki (pokkarit 7-8)

02:21:10 – Kasane: Spoileriosio – Iku Igarashi (pokkarit 9-11)

02:26:55 – Kasane: Superspoileriosio – Kasane (pokkarit 12-14)

02:40:58 – Kasane: Yhteenveto

02:42:46 – Lukujonossa: Zombie Cherry

02:57:27 – Lopetus

6: Miksi manga kiinnostaa?

in

Yksittäisen sarjan sijaan puhumme siitä, miksi nimenomaan manga kiinnostaa meitä ja mikä tekee siitä erilaista. Lisäksi puhumme Yen Pressin lisenssiperuutuksista, mangapiraattisivustopidätyksistä, Hana to Yumen tyyliplagioinnista ja Ranskan mangamarkkinoiden tilasta 2018. Lukujonossa Sandland, Spy x Family, Witch Hat Atelier ja I Want To Eat Your Pancreas.

miksi_manga.jpg

06:09 – Yen Pressin lisenssimoka

10:55 – Mangamura-sivuston pidätykset

20:11 – Hana to Yumen tyyliplagiarismi

28:24 – Journal du Japonin artikkeli Ranskan mangamarkkinoista 2018

49:01 – Kuuntelijakysymyksiä

01:01:49 – Miten päädyimme mangan pariin?

01:09:43 – Mikä on mangan määritelmä?

01:21:45 – Mangan kerrontakeinot

01:43:49 – Visuaalinen tyyli

01:49:35 – Tekijäkeskeisyys

01:54:18 – Miksi manga?

01:59:33 – Lukujonossa: Sandland

02:03:46 – Lukujonossa: Spy x Family

02:11:49 – Lukujonossa: Witch Hat Atelier

02:20:44 – Lukujonossa: I Want To Eat Your Pancreas

02:27:49 – Lopetus